YK:n yleiskokouksen epäviralliset neuvottelut New Yorkissa käsittelevät laajalle levinneitä huolia tappajaroboteista sekä kiireellistä tarvetta saada aikaan sopimus.
YK:n New Yorkissa 12.–13.5.2025 järjestämässä kansainvälisessä kokouksessa 96 valtiota kokoontui keskustelemaan autonomisten asejärjestelmien aiheuttamista riskeistä ja sääntelytarpeesta. Nämä YK:n yleiskokouksen joulukuussa hyväksymään päätöslauselmaan 79/62 pohjautuvat epäviralliset neuvottelut toivat yhteen valtioiden edustajia, kansainvälisiä järjestöjä, kansalaisyhteiskuntaa, tutkijoita ja teollisuutta keskustelemaan autonomisten aseiden aiheuttamista eettisistä, humanitaarisista ja oikeudellisista huolenaiheista sekä muista YK:n pääsihteerin raportissa esiin nostetuista kysymyksistä. YK:n pääsihteeri ja Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) puheenjohtaja vaativat avauspuheenvuoroissaan oikeudellisesti sitovan sopimuksen laatimista vuoteen 2026 mennessä.
Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kaikki valtiot saivat osallistua keskusteluun tasa-arvoisesti. New Yorkin kokous keskittyi aiheisiin, joita ei ole käsitelty yhtä laajasti Geneven tavanomaisten aseiden yleissopimuksen (CCW) puitteissa, kuten kansainvälisen ihmisoikeus- ja rikosoikeuden näkökulmat sekä laajemmat eettiset, teknologiset ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset.
Useat valtiot käyttivät puheenvuoron ja esittivät näkemyksiään sekä tukivat ICRC:n kaksitasoista lähestymistapaa, joka sisältää autonomisten aseiden kieltoja ja sääntelyä. Erityisesti globaalin etelän valtiot varoittivat autonomisten aseiden nopean leviämisen riskeistä ja niiden mahdollisista vaikutuksista aseellisiin konflikteihin.
Suomi oli mukana Australian lausunnossa, joka korosti, että prosessin vieminen pois hallitustenvälisestä asiantuntijaryhmästä (GGE) voisi hidastaa edistystä. Useimmat osallistujat kuitenkin painottivat, että epäviralliset neuvottelut tukevat GGE:n työtä. Monet delegaatiot myös huomauttivat, ettei GGE ole vielä saavuttanut tarvittavaa edistystä autonomisten asejärjestelmien sääntelyssä.
“Konsensusperiaatteeseen nojaavissa keskusteluissa yksikin valtio voi torpata edistymisen, vaikka enemmistö olisi valmis siirtymään sopimusneuvotteluihin”, Kaisu Kinnunen, Stop Killer Robots Finlandin koordinaattori kiteyttää asiantuntijakeskustelujen haasteita.
Stop Killer Robots -kampanja nosti esiin kiireellisen tarpeen neuvotella kansainvälinen sopimus, joka kieltäisi ihmisiin hyökkäyksensä kohdistavat autonomiset aseet ja sellaiset järjestelmät, joita ihminen ei voi hallita riittävässä määrin. Lisäksi kampanja järjesti sivutapahtuman, jossa esiteltiin uusi raportti autonomisten aseiden vaikutuksista ihmisoikeuksiin ja keskusteltiin keinoista varmistaa ihmiskontrolli.
New Yorkin kuulemiset olivat muistutus siitä, että kysymys koskee monenkeskistä yhteistyötä, kansainvälistä oikeutta ja yhteistä ihmisyyttämme. Autonomisten aseiden kehitys ja käyttö ei rajoitu taistelukentille, vaan sillä on vaikutuksia myös lainvalvontaan, rajavalvontaan ja muille yhteiskunnan osa-alueille. Siksi kaikkien valtioiden osallistuminen on ratkaisevan tärkeää.
Stop Killer Robots kehottaa valtioita jatkamaan keskusteluja YK:n yleiskokouksen puitteissa ja edistämään kunnianhimoisempaa päätöslauselmaa, joka tähtää uuteen kansainväliseen sopimukseen vuoteen 2026 mennessä.
Maailma seuraa tilannetta. Tämä hetki vaatii rohkeutta ja päättäväisyyttä, jotta voimme rakentaa tulevaisuuden, jossa teknologia palvelee ihmiskuntaa, eikä päinvastoin.
Reaching Critical Will on koonnut New Yorkin keskusteluissa annetut lausunnot ja dokumentit tänne.
