Asejärjestelmien autonomia – kyky suorittaa tehtäviä itsenäisesti – on kasvanut viime vuosikymmeninä. Muun muassa Yhdysvallat, Kiina, Israel, Etelä-Korea, Venäjä ja Iso-Britannia kehittelevät yhä autonomisempia asejärjestelmiä. Jollei kehitystyötä rajoiteta, tulevaisuudessa käytössä voi olla täysin autonomisia asejärjestelmiä eli niin kutsuttuja robottiaseita.
Täysin autonomiset asejärjestelmät voisivat itsenäisesti tunnistaa ja valita kohteensa sekä iskeä siihen. Ihmisillä ei olisi kontrollia voimankäytöstä. Näihin järjestelmiin liittyy monia oikeudellisia, eettisiä ja turvallisuusongelmia.
- On kyseenalaista, voisiko täysin autonominen asejärjestelmä erottaa siviili- ja sotilaskohteet humanitaarisen oikeuden edellyttämällä tavalla. Sotatilanteiden nopeasti muuttuva konteksti tekee päätöksenteosta erityisen haastavaa.
- Kuka olisi vastuussa, jos täysin autonominen asejärjestelmä tekisi sotarikoksen? Järjestelmän käyttäjä, joukkojen komentaja, ohjelmoija, valmistaja vai järjestelmä itse?
- Autonomisten asejärjestelmien vikatilanteet ja järjestelmiin hakkerointi asettaisivat suureen vaaraan sekä siviilit että asejärjestelmiä käyttävät joukot.
- Täysin autonomiset asejärjestelmät voisivat laskea sodankäynnin kynnystä, sillä taisteluihin ei tarvitsisi lähettää ihmissotilaita. kärsijöinä olisivat ennen kaikkea siviilit sotatilanteissa.
- Kilpavarustelu täysin autonomisilla asejärjestelmillä voisi lisätä jännitteitä ja heikentää globaalia turvallisuutta.
- Täysin autonomiset asejärjestelmät olisivat verrattain edullisia, ja niiden leviäminen esimerkiksi terroristiryhmille on merkittävä uhkakuva.
- Täysin autonomisia asejärjestelmiä saatettaisiin käyttää myös sotatilanteiden ulkopuolella muun muassa ihmisoikeusloukkauksiin.
Inhimillinen kontrolli voimankäyttöön on säilytettävä. Täysin autonomiset asejärjestelmät on kiellettävä ennen kuin ne ovat sodankäynnin arkea.
Kehitystyö on pysäytettävä, ennen kuin investoinnit, teknologian kehitys ja sotilasdoktriinit tekevät siitä vaikeampaa. Kieltosopimuksen etuna olisi, että se kieltäisi käytön ohella kehityksen ja tuotannon. Tämä auttaisi ehkäisemään kilpavarustelua sekä rajoittamaan autonomisten asejärjestelmien leviämistä. Kieltosopimus myös vapauttaisi alan osaamista ja resursseja teknologian rauhanomaiseen kehittämiseen.
Autonomisista asejärjestelmistä keskustellaan Yhdistyneissä kansakunnissa. YK:n tavanomaisten aseiden kokouksen alla kokoontuva asiantuntijaryhmä päättää, suositteleeko se neuvottelujen aloittamista näiden järjestelmien sääntelyksi. Jos neuvotteluista päätetään pian, sopimus olisi mahdollista saada aikaan 2020.
- Suomen tulee aktiivisesti tukea täysin autonomisten asejärjestelmien kieltoa YK:ssa.
- Keskustelua täysin autonomisista asejärjestelmistä on käytävä kansallisesti. Kielto niiden kehittämiseen, valmistamiseen ja käyttöön on sisällytettävä myös Suomen lainsäädäntöön.
- Täysin autonomisia asejärjestelmiä ei tule rahoittaa Euroopan unionin puolustusrahastosta. Suomen on vastustettava rahaston avaamista näiden järjestelmien kehittämiseen ja ajettava kieltoa myös EU:ssa.
