Aseilla ei olla koskaan rakennettu pysyvää rauhantilaa, saati ratkaistu ongelmia. Sotilaalliset konfliktit syventävät konflikteja ja ristiriitoja, ja synnyttävät pysyvää vastakkainasettelua usein useiden sukupolvien ajaksi.
Suurvaltojen välinen geopoliittinen vastakkainasettelu on Euroopassa ja globaalisti kärjistynyt: nyt jo vuosien ajan kuultu suurvaltojen välinen retoriikka ja sotatoimilla uhkaaminen on erittäin huolestuttavaa. Euroopassa vastakkainasettelun ytimeen on nyt joutunut Ukraina, jossa pitkään jatkunut konflikti uhkaa eskaloitua suursodaksi tai pysyväksi kriisiksi Moldovan ja Georgian tapaan. Siksi on löydettävä yhteiset rauhanomaiset keinot Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria ja jo koko ihmiskuntaa uhkaavien vaarojen torjumiseksi.
Rauhanliitto ei usko siihen turvallisuuspoliittiseen logiikkaan, joka perustuu vastakkainasetteluun ja asevarusteluun sodan välttämiseksi.
Rauhanliitto vetoaa kaikkiin päättäjiin, jotta nyt voimapolitiikan retoriikan ja tekojen kautta käytävästä politiikasta siirrettäisiin fokus todellisiin kansalaisia kohtaaviin uhkiin ja akuutteihin ihmiskunnan haasteisiin. On etsittävä yhteisiä rauhanomaisia ratkaisuja näiden voittamiseksi.
Rauhanliitto on parhaillaan valmistelemassa rauhanpoliittista ohjelmaa, jossa haluamme määritellä visiomme miten rakentaa yhteiskuntia ilman väkivaltaa ja, joissa konfliktit ihmisten ja valtioiden välillä ratkaistaan neuvotellen ja vuoropuhelun yhteistyön kautta.
Sotilaallinen liittoutuminen ja asevarustelu vievät pohjan yhteistyövaraisen maailman rakentamiselta
Rauhanliikkeen tavoitteena on maailmanjärjestys, joka YK:n periaatteiden pohjalta perustuu sopimus- ja sääntöpohjaiseen rauhanomaiseen yhteistyöhön ja luottamukseen. Siinä maailmanjärjestyksessä sotilaalliselle vastakkainasettelulle, kilpavarustelulle ja sotilaalliselle liittoutumiselle ei ole tilaa.
Kestävällä rauhanomaisella kehityksellä voidaan saavuttaa oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, demokratiaa, ja ihmisoikeuksia kunnioittava yhteiskunta. Edellytyksenä on rauhanomaisten ja väkivallattomien toimintamallien tukeminen ja kehittäminen.
Kiristynyt globaalipoliittinen tilanne ja Ukraina
Tänään olemme hyvin kaukana tästä tavoitteesta. Maailma on ajautunut uuteen suurvaltojen väliseen vastakkainasetteluun, joka nähdään luonteeltaan geopoliittisena toisin kuin kylmän sodan ajan terävä sotilaallis-ideologinen kahtiajako. Euroopassa tämän vastakkainasettelun ytimeen on nyt joutunut Ukraina, jonka pitkään jatkunut konflikti johtaa pahimmassa tapauksessa avoimeen sotaan. Tämä vastakkainasettelu myös murentaa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön periaatteisiin ja sopimuksiin nojaavaa turvallisuusjärjestystä sekä saattaa tehdä lopun 1980-luvun lopulta lähtien rakennetusta kahden johtavan ydinasevallan aikaansaamasta ydinaseistuksen rajoittamista ja valvontaa koskevaa sopimusjärjestelmästä.
Ilmastonmuutos, eriarvoisuudesta aiheutuvat jännitteet ja pandemia ovat keskeisiä maailmanlaajuisia ongelmia, jotka huolestuttavat ihmisiä. Tavalliset kansalaiset eivät missään maassa halua sotaa, mutta valtioiden ja sotilasliittoumien johto haluaa pönkittää omaa asemaansa ja tavoitteidensa oikeutusta luomalla kuvaa ulkoisesta sotilaallisesta uhasta. Osapuolten varustautuminen sotaan ja joukkojen keskittäminen raja-alueilla vuorostaan vahvistaa kansalaisten pelkotiloja.
On itsestään selvää, että vastakkainasettelun korostaminen ja varustelun lisääminen Ukrainassa ja sen ympärillä koetaan osapuolten välillä uhaksi. Tällä uhalla legitimoidaan omaa varustautumista. Tämä varustelu johtaa viime kädessä vain ihmiskunnan resurssien tuhlaamiseen. Asevarustelun sijasta voimavarat tulisi käyttää rauhanomaiseen rakennustyöhön.
Rauhanliitto vetoaa kaikkiin osapuoliin, jotta ne aktiivisesti etsivät edellytyksiä jännityksen lieventämiselle ja kestäville rauhanomaisille ratkaisuille.
Tällaisia keinoja / elementtejä ovat muun muassa:
- YK:n Peruskirja (väkivallan kielto kansainvälisissä suhteissa) ja
- ETY-sopimusten palauttaminen kunniaan (ml kaikkien sotaharjoitusten ennalta ilmoittamisesta ja muista luottamusta ja turvallisuutta lisäävistä toimista , Open Sky-sopimus jne), että kaikkien ETY -jäsenvaltojen suvereeneja oikeuksia ja tarpeita kunnioitetaan ; tällaisen neuvotteluratkaisun edistämiseksi tuemme Tasavallan Presidentin aloitteellisuutta etsiä Helsingin hengessä uutta yhteisymmärrystä Euroopan turvallisuuden ja yhteistyön vahvistamiseksi;
- Minskin sopimuksen toimeenpanosta jatkoneuvottelut
- Yhdysvaltain ja Venäjän välisten ydinaseiden rajoitusta koskevien neuvottelujen jatkaminen irrottamalla neuvottelut Ukrainan kriisin ratkaisusta ml neuvottelujen avaaminen keskimatkan ohjusten poistamiseksi , neuvottelujen käynnistäminen ydinaseiden poistamiseksi Euroopasta ja Venäjän federaation Euroopan-puoleisesta osasta
- Moniarvoisen ja moniäänisen vapaan kansalaisyhteiskunnan tukemien, kansalaisten kuuleminen ja kanssakäymisen lisääminen yli rajojen
- Asevarustelun sijasta voimavarat tulisi käyttää rauhanomaiseen yhteiskunnan uhkien torjuntaan.
Suomen rooli rauhanrakentajana ja tarve olla joutumatta konfliktin osapuoleksi
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan selkeänä päämääränä on jo pitkään ollut ehkäistä Suomen joutuminen sotilaallisen konfliktin osapuoleksi. Jos maailman tuhoisimmat ja mahtavimmat sotavoimat tuodaan vastakkain Suomen rajoille, meihin kohdistuvat uhat vain kasvavat.
Rauhanliitto ei näe että Suomen liittyminen sotilasliitto Natoon edistäisi vakaata kehitystä lähialueillamme. Suomi ja Ruotsi ovat olleet pitkään sotilaallisesti liittoutumattomia ja pysytelleet suurvaltojen ristiriitojen ulkopuolella. Tämä on mahdollistanut paitsi vakaan kehityksen myös toimimisen sovittelijana kansainvälisissä kriiseissä. Tätä mahdollisuutta ei pidä vaarantaa sotilaallisella liittoutumisella.
Suomen täytyy toimia omankin etunsa vuoksi aktiivisena esimerkkinä rauhanomaisten ratkaisujen löytämisessä.
Suomi voi myös vahvistaa asemaansa pysymällä sotilaallisten liittoutumien ulkopuolella ja painottamalla esimerkiksi ETYJ:n valtioiden itsenäistä päätöksentekoa koskevia periaatteita. Suomi ei voi sallia ulkomaisten joukkoja alueella, jotta emme joutuisi mahdollisissa kriiseissä vastapuolten temmellyskentäksi.
Sadankomitea on yksi Rauhanliiton 16:sta jäsenjärjestöstä.
