Joulukuussa 2015 YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi päätöslauselman 2250 Nuoret, rauha ja turvallisuus, jonka tarkoitus on edistää nuorten osallisuutta ja erityistarpeiden huomioimista rauhantyössä. Tämän vuoden loppuun mennessä on valmistumassa Suomen – ja tiettävästi maailman – ensimmäinen kansallinen toimintaohjelma päätöslauselman 2250 toteuttamiseksi. Sadankomitea on mukana kansallisen toimintaohjelman eli tuttavallisemmin NAPin (National Action Plan) valmistelutyössä osana vuonna 2016 perustettua kansalaisjärjestöjen 2250-verkostoa.
Rauhanlähettiläät ovat keskeisessä roolissa Sadankomitean 2250-päätöslauselmaan liittyvässä valmistelu- ja toimeenpanotyössä. Tänä syksynä alkaneessa rauhanlähettiläiden 2250-toiminnassa vuosina 2016-2019 rauhanlähettiläskoulutuksen käyneet nuoret vaikuttavat siihen, miten Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmaa lähdetään toteuttamaan Suomessa.
Toiminta käynnistyi 25.9. rauhanlähettiläiden alumnitapaamisella, jossa oman näkökulmansa päätöslauselman valmistelutyölle toivat puhujavieraamme professori Helena Ranta ja europarlamentaarikko Alviina Alametsä. Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmaa Suomessa edistävän 1325-verkoston puheenjohtajana toimiva Ranta korosti raportoinnin, resurssien, indikaattoreiden ja tutkitun tiedon merkitystä siinä, että päätöslauselmat näkyvät pelkkien juhlapuheiden sijaan myös käytännössä. Alametsä painotti, että nuorten osallisuus päätöksenteossa on edellytys kestävälle rauhalle ja demokratian toteutumiselle. Alametsä muistutti myös, ettei Nuoret, rauha ja turvallisuus ole vain teoreettinen, ylätason instituutioissa tapahtuva asia, vaan kyse on myös esimerkiksi siitä, että ihmisillä on mahdollisuus voida hyvin niin fyysisesti kuin psyykkisesti.
Näiden oppien saattelemana rauhanlähettiläät ovat kokoontuneet säännöllisesti yhteen 2250-etäkahveilla. Rauhantyö etäyhteyksin on käytännössä esimerkiksi NAP-luonnoksen analysointia ja kommentointia. Keskustelua on herättänyt mm. eri sukupuolien osallistumismahdollisuudet, syrjintään puuttuminen, väkivallattomat toimintatavat ja rauhankulttuuri, nuorten työllistyminen, oikeus kieltäytyä aseista sekä tukipalvelut haavoittuvaisessa asemassa oleville nuorille. Kaiken keskiössä on se, miten Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma ja sen viisi painopistettä (osallistuminen, ennaltaehkäisy, kumppanuus, suojelu sekä vetäytyminen ja sopeuttaminen) tulisi näkyä Suomessa.
Sadankomitea on järjestänyt joka vuosi 2016-2019 rauhanlähettiläskoulutuksen, joka tarjoaa rauhantyön osaamista ja mahdollisuuksia 18-29-vuotiaille nuorille. Valitettavasti vuonna 2020 Sadankomitea ei voinut järjestää rauhanlähettiläskoulutusta, koska emme saaneet siihen riittävää rahoitusta. Olemmekin tänä vuonna keskittyneet kehittämään ja uudistamaan koulutusta. Toivomme, että vuonna 2021 voimme järjestää uudistetun rauhanlähettiläskoulutuksen rauhan- ja turvallisuudenkysymyksistä kiinnostuneille nuorille.
