Sadankomitean tämän vuoden eurooppatiedotushankkeessa on pidetty kaksi vaalipaneelia, ja lokakuussa pidimme työpajamaisen keskustelutilaisuuden teemalla Eurooppa, rauha ja (ilmasto)turvallisuus – EU vaalien jälkeen. Tilaisuudessa keskusteltiin ryhmissä EU:n tulevaisuudesta, pohdittiin rauhanliikkeen roolia ja kuultiin entisen Mepin ja entisen Sadankomitean puheenjohtajan Silvia Modigin näkemyksiä siitä, mitä vaalitulos tarkoittaa EU:n tulevaisuudelle.
Kevään 2024 eurovaaleissa oikeistopuolueet saivat vaalivoiton, kun keskustan ja vasemmiston puolueet menettivät paikkoja parlamentissa. Uudessa parlamentissa suurin ryhmä on jälleen European People’s Party (EPP) 188 paikalla. Toiseksi suurin ryhmä on sosialistien ja demokraattien ryhmä S&D, jolla on 136 paikkaa. Kolmanneksi suurimmaksi nousi äärioikeustolainen Patriots for Europe -ryhmä 84 paikalla.
Silvia Modig arvioi tilaisuudessa, että äärioikeistolaisten voimien nousu lisää tiedevastaisia ääniä, sisäänpäin kääntyvää politiikkaa.
Ryhmätyöskentelyssä käsiteltiin sitä minkälaisiin kysymyksiin rauhanjärjestöjen tulisi vaikuttaa EU:ssa, millä tavalla ja miten ajatellaan vaalituloksen vaikuttavan rauhaan ja turvallisuuteen.
Ryhmissä todettiin, että tietämys EU:n päätöksenteosta ja instituutioista ei ole riittävää, jotta voisi tehdä kunnollista suunnitelmaa EU:n päätöksentekoon vaikuttamisesta. Modig kommentoi tätä havaintoa kommenttipuheenvuorossaan, että se, että kansalaiset eivät tunne EU:n päätöksentekoa on osa ongelmaa. On myös tahoja, jotka haluavat pitää asiaintilan tällaisena, jotta kansalaisjärjestöjen vaikutusmahdollisuudet eivät pääse kasvamaan. Yhdeksi keinoksi rauhanliikkeen vaikuttavuuden lisäämiseksi ehdotettiin yhteistyötä muiden eurooppalaisten rauhanjärjestöjen ja esimerkiksi ENAATin kanssa.
Ryhmissä oltiin yleisesti huolissaan militaristisen ilmapiirin noususta. Toive olikin, että rauhanliike vaikuttaisi laajasti keskustelun paradigman muutokseen, jotta turvallisuudesta puhuttaisiin laajan turvallisuuden kautta, eikä vain sotilaallisen turvallisuuden kautta.
Keskustelussa kävi ilmi, että sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, niin ilmapiiri on militarisoinut todella paljon. Modig huomautti, että EU:n rauhanrahaston varoja käytetään ammustuotannon tukemiseksi.
EU on omassa toiminnassaan vaatinut ja pyytänyt tukea venäjän vastaisille pakotteilleen myös EU:n ulkopuolelta. Modigin mukaan tässä on tullut esiin Eurooppa-keskeinen asenteemme; Euroopan maita ei ole kiinnostanut Kongon tai Sudanin tilanne, niin miksi Afrikan maita pitäisi kiinnostaa Ukrainan tilanne? Yksi rauhanliikkeen tulokulman pitääkin olla globaalin rauhan ajatus, sota on väärin kaikkialla.
Tämä tilaisuus on osa eurooppatiedotushanketta, joka on rahoitettu eurooppatiedotuksen valtionavusta.
Hankkeen puitteissa pidetyistä vaalipaneeleista kertovat uutiset löydät täältä ja täältä.
