Nato-laki antaa askelmerkkejä kohti Suomen uutta ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa

Hallituksen esitys HE 315/2022 vp eli niin kutsuttu Nato-laki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Lakiesityksessä on kiitettävästi tietoa sotilasliitosta ja siitä mitä se on, ja mitä se ei ole. Samoin esityksessä on kuvattu kattavasti miten Natoon liittyminen vaikuttaa muuhun lainsäädäntöön. Auki kuitenkin jää monia asioita, kuten esimerkiksi asevelvollisuuslaki ja se, että voidaanko reserviläisiä määrätä sota-aikana sotimaan myös muihin Naton jäsenmaihin. Hallituksen esityksessä annetaan jo askelmerkkejä kohti Suomen uutta ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa. Esimerkiksi ydinenergialakia ei esitetä muutettavaksi, jolloin Suomen maaperälle ei voida tuoda ydinaseita. Samalla kuitenkin linjataan, ettei Suomi kyseenalaista Naton jäsenmaiden ydinaseita.

Olemme pyrkineet tuomaan Suomen liittymisprosessiin rauhanpoliittista näkökulmaa antamalla vuosina 2022-2023 pyydettyjä lausuntoja eduskunnalle ja ministeriöille. Jatkamme tätä työtä mahdollisimman aktiivisesti, jotta myös Naton jäsenenä Suomi toimii rauhan ylläpitämiseksi – tässä yhteydessä emme tarkoita rauhalla sodan vastakohtaa vaan kaikkia niitä yhteiskunnallisia ja taloudellisia prosesseja, jotka ylläpitävät rauhanrakenteita.

Lausunnossamme ja kuulemisessamme valtionvarainvaliokunnalle 17.1.2023 esitimme, että kustannusvaikutukset ovat tarkentuneet, mutta operationaaliset kustannukset on esitetty ”merkittäviksi” ilman edes arviota kokoluokasta. Liittymiseen liittyvät välittömät kustannusvaikutukset ovat yksityiskohtaisuudessaan tilkkutäkkimäinen kokonaisuus, josta tulisi laatia yhteenvedonomainen kokonaisuus hallinnonaloittain. Lisäksi kiinnitimme huomiota, että maanpuolustukseen lisätään nyt kokonaan uusi elementti, mutta esityksestä ei käy ilmi aiotaanko menoja tasapainottaa puolustusbudjetin sisällä tai muilta hallinnonaloita. Näemme, että seuraavaksi tarvitaan keskustelua puolustusbudjetin rakenneuudistuksesta. Samoin tulisi laskea takautuvasti Suomen sotilasmenot Naton käyttämällä laskutavalla, jotta voimme paremmin arvioida kuinka lähellä Naton poliittiseksi asettamaa kahden prosentin sotilasmenoja bruttokansantuotteesta olemme. Voit tutustua lausuntoomme kokonaisuudessaan tästä.

Lausunnossamme marraskuussa 2022 ulkoministeriölle itse lakiluonnoksesta esitimme, että laissa tulisi huomioida paremmin muut Suomen keskeiset ulkopoliittiset linjaukset, kuten YK:n päätöslauselma 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus. Lausuntomme oli tältä osilta otettu huomioon ja lisätty hallituksen esitykseen. Samoin huomiomme siitä, että Natossa käsiteltävät asiat ovat yleensä salaisia tulee kaventamaan median ja kansalaisyhteiskunnan tiedonsaanti mahdollisuuksia, minkä takia lakiesityksessä tulisi huomioida myös julkisuuslaki. Hallituksen esityksessä tämä otettiin huomioon ja todettiin, että se voidaan huomioida myöhemmin käsiteltäessä Naton tietoturvasopimusta. Sen sijaan keskeiseen huoleemme siitä, että ydinaseita käsitellään vain muutamalla rivillä vaikka Naton puolustus perustuu viime kädessä sen muutaman jäsenvaltion ydinaseisiin ei uskallettu käsitellä. Voit tutustua lausuntoomme kokonaisuudessaan tästä.

Annoimme myös lausunnot keväällä 2022 ajankohtaiselonteosta mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista rauhan edistämiseen tulevaisuusvaliokunnalle ja mahdollisen jäsenyyden vaikutuksista julkiseen talouteen valtionvarainvaliokunnan turvallisuusjaostolle.