Nyt on päällekkäin menossa kaksi väkivallattomuuteen ja aseidenriisuntaan linkittyvää teemaa. Eurooppalaista robottiviikkoa vietetään 19-29.11.2020. Autonomisten asejärjestelmien kehittämiseen liittyy oleellisesti myös keskustelu tappajarobottien eettisyydestä. Kansainvälinen 16 päivää -kampanja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan alkoi keskiviikkona ja päättyy ihmisoikeuksien päivään 10.12. Ensi kuulemalta kaukaisissa teemoissa on myös yhteneväisyyksiä, sillä tappajarobotit voivat pahentaa käsityksiä militarisoiduista maskuliinisuudesta. Niitä voidaan käyttää sukupuoleen perustuvan väkivallan tekoon ja ne voivat lisätä epätasa-arvoa algoritmisen syrjinnän tai kohteiden profiloinnin seurauksena.
Sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa voitaisiin helposti tehdä autonomisten asejärjestelmien avulla, sillä ne valitsevat kohteensa niihin ohjelmoitujen kohdeprofiilien (target profiles) perusteella. Tästä on jo varoittavana esimerkkinä puoliautomaattiset aseet, kuten aseistetut dronet, joita on ohjelmoitu tähtäämään armeijaikäisiä miehiä. Tässä tapauksessa oletukset miehistä potentiaalisina tai aktiivisina taistelijoina vahvistaa sukupuolinormeja liittyen miehiseen väkivaltaan, mikä puolestaan oikeuttaa heidän näkemisensä kohteina ja siten lisää sukupuolittunutta väkivaltaa.
Autonomisten asejärjestelmien puolustajat vetoavat siihen, että robottiaseet eivät koe nälkää, kipua, väsymystä, pelkoa tai vihaa, eivätkä ne toimisi itsepuolustukseksi tai hetken mielijohteesta. Mutta samalla robottiaseille ei ole empatiaa, omatuntoa, tunteita tai ymmärrystä ihmisoikeuksista tai ihmisarvosta, jotka ovat välttämättömiä työkaluja monimutkaisten, moraalisten päätösten tekemiseen, joita sotilailta vaaditaan. Täysin autonomisten asejärjestelmien kehitys ja käyttäminen lisäisi sodankäynnin ja tappamisen dehumanisointia ja vahvistaisivat sotilaallisen väkivallan patriarkaalisia rakenteita.
Täysin autonomiset asejärjestelmät valitsisivat kohteensa niiden ominaisuuksien perusteella, joita niiden sensorit pystyvät tunnistamaan. Näin ihmiset pelkistettäisiin dataksi tai koodilinjastoiksi. Myös autonomisiin asejärjestelmiin ohjelmoitavat algoritmit voisivat olla puolueellisia. Kehittyvät teknologiat, kuten kasvojen tai äänen tunnistus, ovat osoittautuneet tekemään enemmän virheitä naisten, rodullistettujen ja vammaisten tunnistamisessa. Täysin autonomisten asejärjestelmien käyttö asettaisi todennäköisesti nämä ryhmät suurempaan vaaraan, samoin kuin kenet tahansa, joka ei sovi ohjelmoituun normiin.
Teksti on mukaillen käännetty sivulta: https://www.stopkillerrobots.org/gender-and-killer-robots/
