Olen Tiina Kristoffersson ja työskentelen helsinkiläisen Musiikkiteatteri Kapsäkin toiminnanjohtajana. Vapaa-ajallani suunnittelen erilaisia helminauhoja, joilla kaikilla on oma tarinansa. Olen suunnitellut mm. Temppeliaukion kirkolle oman rukousnauhamallin ja nyt myös rauhanrannekkeita Sadankomitealle. Liityin Sadankomitean jäseneksi keväällä 2017. Luin yhdistyksen kotisivuilta, että kaikki jäsenet ovat tervetulleita omalla panoksellaan myös Sadankomitean toiminnan kehittämiseen. Mietin, miten minä voisin omalta osaltani tukea Sadankomitean rauhantyötä ja mitä sellaista osaamista minulla on, josta voisi olla yhdistykselle hyötyä. Sain idean rauhanrannekkeesta ja otin yhteyttä Sadankomiteaan.
Rauhanmerkki täyttää ensi vuonna 60 vuotta. Se kantaa mukanaan voimallista rauhansanomaa, ja koen tärkeänä ajatuksen siitä, että rauhanystävät kantavat merkkiä jatkossakin mukanaan. Että symboli siirtyy sukupolvilta toisille eikä jää pölyttymään menneen maailman jalkoihin. Kun ryhdyin suunnittelemaan rauhanranneketta tiesin vain sen, että haluan rauhanmerkin olevan rannekkeessa näkyvällä paikalla. Erilaisten kokeilujen jälkeen löysin sattumalta erikoislaatuisen japanilaisen helmen. Helmi on metallinhohtoinen ja päältä kova. Sen sisus on kuitenkin pehmeä, sillä se on valmistettu pumpulista. Helmi tulee arvostetulta Miyuki-yritykseltä, joka on erikoistunut koruhelmiin. Kyseinen yritys sai alkunsa vuonna 1949 Hiroshimassa. Tuntuu kuin helmi olisi löytänyt minut! Annoin rannekkeelle nimeksi Nuclear. Se muistuttaa minua ennen kaikkea siitä pitkäjänteisestä työstä, jota rauhanystävät ovat tehneet ydinaseiden kieltämiseksi ja globaalin rauhantyön merkityksestä yleensä. Rauhanrannekkeet on koottu käsin.
Liityin Sadankomitean jäseneksi, koska olin jo pitkään miettinyt, millä tapaa voisin parhaiten edistää rauhanasiaa. En ole tutkija enkä taiteilija. Olen tietyllä tapaa pettynyt myös perinteiseen puoluepolitiikkaan. Tutustuin Sadankomitean toimintaan yhdistyksen nettisivuilla ja ajattelin, että haluan osoittaa tukeani liittymällä jäseneksi. Ruohonjuuritason kansalaistoiminta tuntuu oikealta tavalta vaikuttaa.
Kun olin lapsi rauhantyö näkyi usein taiteessa ja politiikassakin. Ydinsodan uhka oli todellisuutta. Sitten Berliinin muuri kaatui ja rauhanasia tuntui häviävän agendalta. Rauhan merkitys on tullut minulle erityisen tärkeäksi vanhemmuuden kautta. Esikoiseni on poika ja muistan miettineeni kun hän syntyi, etten ole synnyttänyt häntä tähän maailmaan tykinruoaksi. Tunnen suurta myötätuntoa niitä äitejä ja isiä kohtaa, jotka joutuvat hautaamaan lapsensa sodan vuoksi. Ajatus lasten kärsimyksestä sodan keskellä on sietämätön. Lapset eivät ole valinneet eivätkä aiheuttaneet konfliktia. Silti he joutuvat maksamaan siitä suurimman hinnan. Maailmassa ei ole sellaista asiaa, joka oikeuttaisi tappamisen. Kannan rauhanranneketta muistutuksena rauhantyön tärkeydestä.
Nuclear-rauhanrannekkeet ovat myynnissä Sadankomitean tapahtumissa ja pian myös verkkokaupassamme.
