Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin turvallisuusuhkiin kuuluvat muun muassa luontokato, sään ääri-ilmiöt, kuten lisääntyneet myrskyt ja tulvat, merenpinnan nousu, ruokaturvan kysymykset, jotka liittyvät viljelykasveihin ja makeaan veteen sekä mahdolliset luonnonvaroihin liittyvät väkivaltaiset konfliktit.
Sadankomitea järjesti Maailma kylässä festareilla puheohjelman otsikolla Suomen turvallisuus lämpenevässä maailmassa. Keskustelussa tutkija Emma Hakala nosti esiin, että elämme tosissaan globaalissa maailmassa, jossa maailman tapahtumat vaikuttavat myös meihin. Eikä kyse ole pelkästään terrorismista ja muuttoliikkeistä.
– Esimerkkinä sellainen arkinen asia kuten lannoitteet. Suomi on ruoan tuotannossa melko omavarainen, mutta lannoitteita tuodaan muualta tosi paljon. Jos niiden tuotanto häiriintyy, vaikka ilmastosyistä, niin meillä voi ruokaturva heikentyä, kertoi Hakala.
Hakala on Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija. Hän on tutkinut muun muassa ympäristöturvallisuutta ja ilmastonmuutoksen geopolitiikkaa.
Keskustelussa poliittista päätöksentekoa edusti europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr.). Niinistön mukaan ilmastoturvallisuuteen liittyvät kysymykset ovat kansainvälisen politiikan peruskauraa, joka määrittelee konflikteja ja jännitteitä ympäri maailman.
Niinistö muistuttaa, että talousjärjestelmämme ja valta on rakentunut fossiilisen energian ympärille.
– Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi hyvin näkyväksi sen miten fossiilista energiaa käytetään geopolitiikan välineenä. Siirtyminen puhtaisiin ratkaisuihin, uusiutuvaan energiaan ja fossiilisen energian alasajoa tarvitaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, mutta se lisää myös demokratioiden turvallisuutta, kun olemme vähemmän riippuvaisia fossiilienergiaa tuottavista maista, Niinistö sanoi.
“Olemme siirtyneet “rocky road” -skenaarioon”
Tutkija Hakala, viittaa tieteessä tehtävään skenaariotyöhön. Esimerkiksi hallitusten välinen ilmastopaneeli käyttää skenaarioita erilaisten tulevaisuuksien hahmottamiseen. Skenaariot sisältävät eräänlaisia mallinnuksia siitä, miltä yhteiskunnat näyttävät, kun ne tekevät erilaisia ilmastotoimia. Hakalan mukaan yhä useampi tutkimus osoittaa, että olemme vaarallisella tiellä, jossa vastakkainasettelut ja erimielisyydet lisääntyvät.
– Olemme siirtyneet “rocky road” -tilanteeseen. Se on huonoin näistä skenaarioista. Siinä maailma jakautuu erilaisiin blokkeihin, kaikki yrittävät turvata omia luonnonvarojaan. Samaan aikaan ilmastonmuutoksen hillintä ja muut ympäristötekijät kärsivät, Hakala kertoo.
Niinistön mukaan kaikki päätöksenteko liittyy jollain tavalla ilmastoturvallisuuteen. Hän tunnistaa Hakalan esiin nostaman skenaarion blokkeihin siirtymisestä.
– Tässä on juuri sellainen riski, että sellaiset poliittiset voimat saavat valtaa, jotka pyrkivät sopeutumaan ilmastonmuutokseen rakentamalla linnake Eurooppaan. Tämä on vaarallinen skenaario, sillä siinä eriarvoisuus kärjistyy, ilmastopakolaisuus lisääntyy, ongelmia ei ennaltaehkäistä eivätkä ilmastonmuutoksen hillintä ja talousratkaisut tule etenemään, Niinistö maalaa.
Ratkaisuja tieteellä ja politiikalla
Hakalan mukaan tieteen skenaariotyö voi tarjota myös ratkaisuja yhteiskunnalliseen kehitykseen.
– Skenaariotyöllä ymmärrämme paremmin sitä, miten ilmasto-, turvallisuus-, ja geopolitiikan vaikutukset liittyvät toisiinsa, Hakala kertoi.
Hakalan mukaan ilmastoturvallisuusuhkien torjuntaan olennaisin keino on harkittu ja suunnitelmallinen ilmastopolitiikka.
– Silloin hillitsemme parhaiten ilmastonmuutoksen parhaimpia vaikutuksia, mutta voimme ehkäistä myös eriarvoisuuden lisääntymistä ja muuta mahdollista vastakkainasettelua. Olisi todella tärkeää, että meillä on selkeät tavoitteet ja me pyrimme niihin määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti, Hakala kertoi.
Hakalan mukaan ilmastoturvallisuusuhkien torjuntaan olennaisin keino on harkittu ja suunnitelmallinen ilmastopolitiikka.
– Silloin hillitsemme parhaiten ilmastonmuutoksen parhaimpia vaikutuksia, mutta voimme ehkäistä myös eriarvoisuuden lisääntymistä ja muuta mahdollista vastakkainasettelua. Olisi todella tärkeää, että meillä on selkeät tavoitteet ja me pyrimme niihin määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti, Hakala kertoi.
Niinistö on samoilla linjoilla tutkijan kanssa. Hänen mielestään politiikassa tulisi keskittyä kumppanuuksien rakentamiseen siten, että osallisuus lisääntyy ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia voidaan ratkaista. Niinistö puhuu myös siitä, miten globaali kokonaiskuva tulisi ymmärtää paremmin myös Suomessa.
– Esimerkiksi Espanja on sen tyyppinen maa, missä aavikoituminen ja kuivuus lisääntyy. Hiilinielujen lisääminen on Espanjan kaltaisissa maissa aivan eksistentiaalinen kysymys. Se miten saadaan maa pidettyä riittävän kosteana kasvattamalla luontoa ja puita niin, että se sitoo kosteutta sinne maahan. Samaan aikaan Suomessa kauhistellaan, että metsien hakkuuta pitää rajoittaa, kun teollisuus haluaa viedä sellua kiinaan, jotta siellä voidaan tehdä pahvilaatikoita, jotka me sitten ostamme tänne takaisin, mekin voisimme tehdä metsillämme jotain parempaa ja arvokkaampaa jalostusarvon kannalta, kertoi Niinistö.
– Kaikkein haitallisinta olisi se, että me emme tunnista sitä, että meidän talousjärjestelmämme ylittää planetaariset kantokyvyn rajat sekä monimuotoisuuden ja luontokadon osalta, vesistöjen pilaantumisen osalta kuin ilmastokriisin osalta ja jokainen asteen kymmenys, mitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi voidaan tehdä enemmän, niin sillä on merkitystä siinä kuinka pahoja nämä ilmiöt ovat, Niinistö jatkoi.
Viherpesu ei riitä
Keskustelun lopussa Hakalaa pyydetään maalaamaan kuva parhaasta mahdollisesta tulevaisuudesta, joka voisi odottaa 30 vuoden päästä. Silloinkaan ei olla vältytty kriiseiltä.
– Meillä on kriisejä, mutta ne ovat sellaisia, joiden kanssa pystymme elämään. Pystymme paremmin hallitsemaan ja ennakoimaan niitä. Samalla olemme saaneet ilmastonmuutoksen hillinnän sellaiselle uralle, ettemme joudu elämään niiden pahimpien vaikutusten kanssa, Hakala pohti.
Keskustelijat penäsivät päättäjiltä parempia ratkaisuja.
– Meillä on toivoa, mutta se tarkoittaa kunnon ratkaisuja, eikä viherpesu riitä, Niinistö totesi.
– Vielä on asioita tehtävissä, mutta meidän pitää vaatia poliittisilta päättäjiltä entistä parempaa suoritusta siinä, että saamme vietyä ratkaisuja läpi, totesi Hakala.
Ville Niinistöä ja Emma Hakalaa haastatteli Sadankomitean hallituksen varapuheenjohtaja Nora Luoma
Keskustelua tuettiin Eurooppa-tiedottamisen valtionavusta.
