Panelistit nostivat esille turvallisuusuhkia, kuten ilmastokriisin, ääriajattelun nousun ja Ukrainan sodan. Professori Lassi Heininen varoitti, että turvallisuuskeskustelua hallitsee liikaa “sotapsykoosi”, joka vie huomion ennaltaehkäisevistä toimista.
Teksti: Marios Fotiou
”Turvallisuus on kuin happi; kun sitä on, emme edes muista sen olemassaoloa, mutta kun se puuttuu, sitä kaipaamme kipeästi, sillä emme voi elää ilman sitä. Ongelmana on, että turvallisina aikoina me aina unohdamme pysähtyä ja pohtia, mistä turvallisuus oikeastaan koostuu.”
Näin kuvaili turvallisuutta tapahtuman tieteellisenä asiantuntija toiminut professori Lassi Heikkinen.
Turvallisuutta ja rauhaa käsittelevä eurovaalipaneeli järjestettiin Lappeenrannassa 23. toukokuuta kulttuuritalo Nuijamiehen boheemissa teatterisalissa. Panelisteina toimivat Sirpa Pietikäinen (kok.), Kati Häkkinen (kesk.), Timo Huhtamäki (vihr.) ja Lauri Linden (vas.). Tilaisuuden juonsi Ydin-lehden toimitussihteeri Julia Jernvall ja ehdokkaiden tieteellisenä haastajana toimi emeritusprofessori Lassi Heininen. Tapahtuman oli järjestänyt rauhanjärjestö Sadankomitea, lappeenrantalainen toimintaryhmä Rauhan isoäidit ja Ydin-lehti.
Keskustelu käynnistyi turvallisuuden määritelmästä, kaikki osallistujat pitivät ongelmallisena, että viime vuosina turvallisuuskeskusteluissa on keskitytty liikaa sotilaalliseen turvaan. Panelistit pitivät pelkästään asevaraista turvallisuutta liian kapeana määritelmänä ja nostivat esille useita muita tekijöitä, jotka luovat ihmisten turvallisuuden tunnetta. Keskustelussa mainittiin sosiaalinen turva, tasa-arvo, ilmastoturvallisuus ja ekologinen kestävyys. Panelistit painottivat, että ihmiset ovat nyt pitkästä aikaa sellaisessa tilanteessa, jossa he kokevat turvallisuutensa uhatuksi.
Lauri Linden painotti ilmastokriisiä ja kansainvälisten sopimusten tärkeyttä
Vasemmistoliiton ehdokas Lauri Linden koki, että EU:n kansalaisten turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa tällä hetkellä kaikista eniten ilmasto- ja ekologinen kriisi. Hän painotti, että europarlamentaarikkona ilmastokriisin estäminen olisi hänen tärkein prioriteettinsa. Lindenin mielestä EU:n tulisi vaikuttaa kansainvälisiin konflikteihin suuren taloutensa kautta. Esimerkiksi Israelin kanssa EU voisi Lindenin mukaan lopettaa kaupankäynnin ja asettaa pakotteita. Hän piti tärkeänä, että Suomi noudattaa kansainvälisiä sopimuksia.
”Meillä on täällä Suomessa ja EU:ssa tietynlainen arvopohja, jota meidän pitäisi noudattaa. Arvopohjat kuten kansainvälinen oikeus sekä ihmisoikeudet ovat sellaisia asioita, mitä autoritaariset maat kuten Venäjä eivät koskaan tule noudattamaan. Jos Suomi lähtee näitä aina pienimmästäkin liikkeestä rikkomaan, ovat autoritaariset maat jo voittaneet.”
Linden nosti esille, että äärivasemmisto ja -oikeisto ovat olleet länsimaissa perinteisiä puolueita aktiivisimpia nuorten tiloissa, kuten Tiktokissa. Hän näki ongelmallisena, että näille liikkeille ei ole ollut kunnon vastavoimaa nuorten kanavissa, sillä tämä mahdollistaa nuorten keskuudessa ääriliikkeiden kannatuksen nousun.
Kati Häkkinen nosti naisten tasa-arvon esille
Keskustan Kati Häkkinen piti EU:n suurimpana turvallisuusuhkana Ukrainan sotaa, mutta korosti myös ääriajattelun nousua. Hän koki, että keskusteluiden osapuolet eivät enää ymmärrä toisiaan, mikä estää kehittävän dialogin. Häkkinen korosti keskusteluyhteyden tärkeyttä kriisiytyneessä maailmassa ja oli erityisen huolestunut EU:n kehityksestä naistenoikeuksiin kuuluvissa asioissa, nostaen esimerkiksi Puolan aborttioikeuden.
”Yhdelläkään miehellä ei pidä olla mielipidettä naisten abortteihin liittyvistä päätöksistä. Yksikään ulkopuolinen ei tule kertomaan minun tyttärelleni tai hänen kavereilleen, mitä he kehollaan saavat tehdä. Kyllä tämä on yksi perusturvan kulmakivistä.”
Häkkinen kertoo, että meppinä hän edistäisi naisten oikeuksia EU:ssa ja pitäisi huolen EU:n omavaraisuudesta ruoantuotannon suhteen. Hän korosti, että EU:n tulee vähentää riippuvuuttaan Kiinan kaltaisista maista, jotta se pystyy ratkaisemaan konflikteja tehokkaasti maailmanlaajuisesti.
Timo Huhtamäki varoitti ääriliikkeiden noususta ja toivoi ekologisesti kestävämpää taloutta
Myös Vihreiden edustaja Timo Huhtamäki piti Ukrainan sotaa ja ääriliikkeiden nousua ajankohtaisimpina turvallisuusuhkina. Hän huomioi, että koko 20 vuotisen politiikan uransa aikana keskustelun taso ei ole ollut yhtä surkeaa.
”Osa valtakunnan politiikoista ovat kuin irti päässeitä puutarhaletkuja, heidän suustaan saattaa tulla mitä tahansa. Ei tällaista ollut silloin kun itse lähdin politiikkaan mukaan. Tämä on huolestuttava suunta, joka muodostaa myös turvallisuusuhan. Perusfaktoja haastetaan mikä tekee päätöksenteosta vaikeaa.”
Huhtamäki nosti kolmantena uhkana esille ekologisen tilanteen, joka heikentyessään aiheuttaa konflikteja esimerkiksi raaka-aineiden niukkuuden vuoksi. Europarlamentaarikkona hän keskittyisi kestävyysmuutokseen. Länsimaiset kulutusmallit, jossa vaatteita tuotetaan halpatyövoimalla kehitysmaissa, Huhtamäki näkee eettisesti ja ekologisesti ongelmallisena. Nykyisen tuotannon kestävyysvajetta hän havainnollisti nostamalla esimerkiksi jogurttipurkin, joka sisältää 70 kaloria, mutta jonka tuottamiseen menee kymmenenkertainen määrä energiaa. Huhtamäki myös toivoi, että EU asioista tehtäisiin nuorille helpommin lähestyttäviä.
Sirpa Pietikäinen: ”Autoritaarisen populismin nousu on EU:n suurin uhka”
”Ukrainan sodasta ja ilmastonmuutoksesta voimme selvitä. Tiedämme, miten ratkaista ilmastokriisi. Mutta jos me menetämme poliittisen toimintakykymme, on mahdotonta ratkaista mitään ongelmia. Tästä syystä nostan autoritaarisen populismin nousun suurimmaksi uhaksi,” sanoi kokoomuksen Sirpa Pietikäinen.
Pietikäisen mukaan Suomen ainoa äärilaita löytyy oikealta ja piti ongelmallisena, että äärilaita näkee kaikissa instituutioissamme ”vihervassareita”.
Hän oli huolissaan siitä, että keskittyessämme Ukrainan sotaan, unohdamme muut merkittävät ongelmat. Hän huomauttaa, että olemme jo nyt leikanneet kolmanneksen tutkimus- ja terveysbudjeteista, ja ilmastonmuutoksen vastainen taistelu on jäänyt taka-alalle. Europarlamentaarikkona Pietikäinen kertoo edistävänsä ilmasto- ja ympäristöasioita. Hän korosti, että talouden pitää kannustaa ilmastoystävällisiin tekoihin. Pietikäinen pitää pelottavana ilmiötä, jossa kansalaisjärjestöjen rahoitusta on leikattu niin Suomessa kuin EU:ssakin. Hänen mielestään olisi tärkeää säätää EU tasoinen laki, joka takaisi tietyn rahoituspohjan kansalaisjärjestöille.
Kaikki eurovaaliehdokkaat pitivät tärkeinä EU:n yhteistä rajapolitiikkaa ja sitä, että pakolaisten vastaanottamisessa vastuuta jaetaan jäsenmaiden kesken.
Emeritusprofessori Lassi Heininen: ”Meillä on sotapsykoosi vallallaan”
Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija, emeritusprofessori Lassi Heininen kommentoi paneelikeskustelua tutkimuksen näkökulmasta. Heininen piti erittäin huolestuttavana ilmiötä, jossa turvallisuutta ajatellaan vain sodan kautta.
”Meillä on sotapsykoosi vallallaan ja se on vaarallista. Se ei ole vain huolestuttavaa vaan erittäin vaarallista, koska silloin järki jää tunteiden varjoon.”
Heininen muistutti, että valtio ei omista turvallisuutta ja nosti esille Nato-jäsenyyden, joka tehtiin ilman kansanäänestystä. Heininen korosti, että kansalaisjärjestöjen pitää vaatia paikkaansa yhtenä turvallisuuden omistajana. Hän huomautti, että uhkakuvia on helppo maalailla, vaikka ne eivät aina perustu mihinkään todelliseen. Hän käytti esimerkkinä itärajan tilannetta, jossa hän näkee uhkakuvien lähteneen nopeasti liioitteluiksi.
Panelisteilta Heininen toivoi enemmän puhetta ennaltaehkäisevistä toimista turvallisuuden suhteen, koska tämä on paras tapa lisätä turvallisuutta. Hän huomioi, että globaali etelä on unohdettu melkein kokonaan EU:n politiikassa.
”Miksi hyväksymme ajatuksen, että kyllä EU sitten toimii kriisin kautta, ihan kuin se olisi jokin hyve. EU:n pitää pystyä ennaltaehkäisemään kriisejä eikä aloittaa toimia vasta kriisin alettua. Diplomatian tärkein tehtävä on estää sotia ja tehdä kaikkensa ennen kuin ensimmäiset laukaukset on ammuttu. Tässä asiassa olen pettynyt johtajiimme.”
Paneelin jälkeen duo Minna Mänttäri ja Seppo Äikäs viihdyttivät yleisöä musiikkiohjelmalla.
Tilaisuus ja tämä kirjoitus on rahoitettu eurooppatiedottamisen valtionavusta.
Voit katsoa paneelin kokonaisuudessaan Sadankomitean Youtube-kanavalta.
