Tiedote 24.5.2023
Autonomisia asejärjestelmiä, tai tappajarobotteja, koskevat asiantuntijakeskustelut päättyivät jälleen ilman merkittävää edistystä. Valtaosan vaatiessa konkreettista etenemistä kohti kieltoja ja rajoituksia muutama vahvasti militarisoitunut valtio estää edistymisen.
Autonomisista asejärjestelmistä keskusteltiin tavanomaisia aseita koskevan yleissopimuksen (CCW) puitteissa 15.-19.5.2023. Asiantuntijakeskustelujen jälkeen valtiot eivät ole yhtään lähempänä näiden asejärjestelmien kieltämistä tai rajoittamista. Vaikka useimmat valtiot tukevat kieltoja ja rajoituksia, keskustelujen lopputuloksena syntyneen raportin sisältö on lähinnä Venäjän, Yhdysvaltojen ja muiden autonomisia asejärjestelmiä jo kehittävien valtioiden suljettujen ovien takana määrittämä.
Venäjän vaatimuksesta kansalaisyhteiskunnalta ja Euroopan unionilta evättiin raportin kommentointimahdollisuus sekä pääsy epävirallisiin keskusteluihin, joissa lopullinen teksti tuotettiin. Raportin tultua julki on selvää, että se ei käsittele riittävästi autonomisten aseiden eettisiä, oikeudellisia, humanitaarisia ja turvallisuuteen liittyviä riskejä. Vaikka valvonnan tarve tunnistetaan, jäävät vaatimukset heikoiksi.
Lähtökohdat diplomaattisille keskusteluille olivat rakentavat. Kymmenen vuoden aikana yhteisymmärrys kieltojen sekä määräysten tarpeellisuudesta on vakiintunut. Monet kokoukseen toimitetut työpaperit sisälsivät konkreettisia suosituksia työn etenemiselle sekä vaatimuksia, joissa tunnistetaan kiireellinen tarve estää autonomisten asejärjestelmien laajamittaisen leviämisen aiheuttamat vaarat.
Konsensusperiaatteeseen nojaava CCW on kuitenkin ollut kykenemätön etenemään työssään, koska muutama militarioitunut valtio voi aina vesittää vuosia tehdyn työn tulokset.
Neuvottelujen aloittamista oikeudellisesti sitovasta sopimuksesta tappajarobottien kieltämiseksi kannattaa yli 90 valtiota, YK:n pääsihteeri, Punaisen Ristin kansainvälinen komitea, lukuisat tieteilijät, uskonnolliset yhteisöt, armeijoiden veteraanit, kansalaisyhteiskunnan jäsenet ja suurin osa ihmisistä.
Suomi tunnistaa tekoälyn kehityksen nopeuden ja korostaa konkreettisten tulosten tarvetta asiantuntijakeskusteluissa. Kieltoja ja määräyksiä sisältävä kaksivaiheinen lähestymistapa nähdään parhaana tapana varmistaa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden toteutuminen sekä voimankäyttöpäätöksen säilyminen ihmisillä.
“Sopimuksen takana on nyt enemmän valtioita kuin koskaan aiemmin. Suomikin peräänkuuluttaa puheenvuoroissaan kieltojen ja määräysten tärkeyttä. Nyt kun CCW näyttää olevan tiensä päässä, toivomme kunnianhimon yltävän neuvotteluihin myös tämän foorumin ulkopuolella.”, toteaa Stop Killer Robots Finland koordinaattori Kaisu Kinnunen.
Tekoälyn nopea kehitys ja kansainvälisen turvallisuuden jatkuva epävakaus osoittavat, että valtioiden on toimittava nyt ja varmistettava, että teknologialla on myönteinen rooli elämässämme. Toimimattomuus nyt johtaa tulevaisuudessa siihen, että siirrämme päätöksen voimankäytöstä ihmiseltä koneille esimerkiksi konflikteissa, poliisitoiminnassa ja rajavalvonnasta. Samalla sallimme ihmisten tappamisen koneiden toimesta.
Vuoden 2023 YK:n yleiskokous tarjoaa valtioille tilaisuuden osoittaa poliittista johtajuutta ja edistää autonomisten asejärjestelmien kieltoon tähtäävän kansainvälisen sopimuksen syntymistä.
Lisätietoja:
- Kaisu Kinnunen, koordinaattori, Stop Killer Robots Finland, kaisu.kinnunen@sadankomitea.fi
Stop Killer Robots on yli 180 organisaation kansainvälinen verkosto, joka työskentelee autonomisia asejärjestelmiä koskevan kansainvälisen lain luomiseksi. Verkoston jäseniä Suomessa ovat Rauhanliitto, Sadankomitea, Rauhanpuolustajat, Tekniikka elämää palvelemaan, Naiset rauhan puolesta ja Aseistakieltäytyjäliitto.
