Rauhanjärjestö Sadankomitean 60-vuotisjuhlavuonna uutiskuvia ovat värittäneet sota Ukrainassa ja liekkeihin leimahtanut konflikti Gazassa. Sadankomitea haluaa muistuttaa jokapäiväisen rauhantyön tärkeydestä jakamalla palkinnon elämän mittaisen rauhanaktivistin uran tehneelle Rauhanliiton toiminnanjohtajalle Laura Lodeniukselle. Palkintona jaetaan Miia Kallion keramiikkateos Rauhanlaiva (2023).
Sadankomitea myöntää vuosittain rauhanpalkinnon suomalaiselle taholle, joka on työllään edistänyt väkivallattomuuden periaatteen toteutumista maailmassa. Rauhanaktivisti Laura Lodeniusta voi hyvällä syyllä kuvailla rauhan ääneksi Suomessa ja suomalaisen rauhan ääneksi maailmalla. Hän on suomalaisen rauhanliikkeen kärkihahmo, joka osaa koota yhteen liikkeen erilaiset näkemykset ja tuoda ne esiin vakuuttavasti ja asiantuntevasti.
Elämän mittaisen uran rauhanliikkeessä tehnyt Lodenius on kolmannen polven rauhanaktivisti, joka osallistui ensimmäiseen mielenosoitukseensa yksivuotiaana. Iso osa hänen lapsuudestaan kului äitinsä mukana Sadankomitean toimistolla, jossa hän rakenteli torneja, Miten tulla aseistakieltäytyjäksi -kirjoista. Työelämän ensikosketuksen hän sai Sadankomitean tet-harjoittelijana, jolloin hän osallistui Rauhanaseman kunnostamiseen vetämällä nauloja asemarakennuksen laudoista.
Lodenius on ollut mukana merkittävissä rauhankampanjoissa Suomessa ja maailmalla. 1990-luvulla hän edisti Suomessa henkilömiinojen vastaista kampanjaa, joka johti lopulta Ottawan sopimukseen. Lodenius oli vastaanottamassa kampanjalle myönnettyä Nobelin rauhanpalkintoa vuonna 1997. Hänen panoksensa on ollut merkittävä myös asekaupan kansainvälistä säätelyä vaativassa kampanjassa, joka johti asekauppasopimuksen syntyyn, sekä ydinasekieltosopimukseen johtaneessa ICAN-kampanjassa. Myös ICAN -kampanja sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2017.
Sadankomitean rauhanjuhlassa 5.12.2023 Laura Lodenius sai Sadankomitean rauhanpalkinnon. Järjestö pyysi ehdotuksia palkinnon saajaksi verkkolomakkeella. Lukuisissa ehdotuksissa nousivat esiin aikamme kriisit ja niihin vastaaminen, nuorten pahoinvointi, Ukrainan ja Gazan sodat, kansainvälisen lain kunnioitus, naisten oikeuksien puolustaminen ja ilmastokriisi.
”Jotta voimme vastata kaikkeen tähän, tarvitsemme rauhanaktivisteja. He ovat henkilöitä, jotka puurtavat vuodesta toiseen pyyteettömästi paremman tulevaisuuden puolesta. He ovat henkilöitä, jotka vaikuttavat kabineteissa, osoittavat mieltä kaduilla, jakavat flaijereita festareilla ja keittävät kahvia rauhanasemalla,” sanoo Nora Luoma, Sadankomitean hallituksen varapuheenjohtaja.
”Nyt kun rauha ja jopa koko ajatus rauhasta on haastettu monesta eri suunnasta ja maailma kuohuu, me tarvitsemme tekijöitä, jotka eivät epäröi puolustaa rauhaa, tuomita kaikkea väkivaltaa ja vaatia toimia päättäjiltä ja meiltä kaikilta muiltakin rauhan ja oikeudenmukaisuuden edistämiseksi. Tarvitsemme sellaisia henkilöitä kuin Laura,” Luoma jatkaa.
Lodenius vastaanotti palkinnon Sadankomitean rauhanjuhlassa Lapinlahden lähteellä. Hänen palkintopuheensa käsitteli laajasti rauhanliikettä ja rauhanaktivismin tarvetta eri aikakausina, myös Nato-Suomessa.
”Meiltä kysytään Suomessa tarvitaanko Nato-aikanakin rauhanliikettä ja me vastaamme että tottakai! Kaikissa niissäkin maissa, jotka ovat sotilaallisesti liittoutuneet – Natossakin – on myös rauhanliikettä, rauhaa ja kestävää vakauspolitiikkaa puoltavia ääniä. Venäjälläkin on rauhanoppositiota ja sodanvastustajia – ja heitä rohkeita tarvitaan vieläkin enemmän,” Laura Lodenius puhui.
Lodenius työskentelee Rauhanliiton toiminnanjohtajana. Rauhantyö on hänelle paljon muutakin kuin työ, se on elämäntapa. Lodenius koki palkinnon kunnianosoituksena rauhanaktivismille kokonaisuudessaan.
”Rauhanliikettä tarvitaan tänään enemmän kuin koskaan – ja rauhanaktiiveja. On hienoa saada Sadankomitean rauhanpalkinto, koska se nostaa rauhantyön merkityksen ja rauhanliikkeen teot ja tekijät, jotka eivät tänäänkään paljoa kiitosta saa, vaikka vielä ei Suomessa ollakaan jonossa turvasäilöön tai vankilaan, mikä Venäjällä on kollegoilla ja ystävillä jo todellisuutta,”, Lodenius totesi puheessaan.
Palkintona jälleen Miia Kallion Rauhanlaiva -teos
Sadankomitea täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Rauhanpalkintoa järjestö on jakanut vuodesta 1978 alkaen. Laura Lodeniukselle jaettava palkinto on järjestyksessään 45. Palkintona jaetaan Miia Kallion keramiikkateos Rauhanlaiva (2023).
Teos on toteutettu vuonna 2023 teemalla Rauhanrakentajat. Teoksessa kuusi ihmishahmoa tukee omilla vartaloillaan halkeilevaa laivaa. Teos kuvaa sitä, kuinka nykyisinä rauhanliikkeen kannalta myrskyisinä aikoina tarvitaan jokaisen yksilön työtä rauhan edistämiseksi. Pienetkin teot merkitsevät. Vaikka laiva rakoilee, se pysyy koossa ja jatkaa matkaansa yksilöiden tekemän työn ansiosta. Kaksi tuikkukynttilää laivan sisällä kuvaavat sitä, kuinka rauhan rakentamiseen tarvitaan konfliktin molemmat osapuolet. Tosin osapuolia on monesti useampiakin. Ilman osapuolten neuvotteluyhteyttä ei rauha toteudu.
Kuva- ja keramiikkataiteilijana Kallio on työskennellyt vuodesta 1998. Hän kuvaa taiteellista työskentelyään materiaalipohjaiseksi. Hän sanoo ajattelevansa käsillään. Kannanotot ovat Kalliolle luontevia taiteen kautta. Viime vuosina hän on käsitellyt teoksissaan vallankäytön tematiikkaa.
Sadankomitea on antanut rauhanpalkinnon vuosittain vuodesta 1978 alkaen. Palkinto myönnetään vuosittain suomalaiselle taholle, joka on työllään edistänyt väkivallattomuuden periaatteen toteutumista maailmassa. Vuonna 2022 palkinnon saivat tutkijatohtori Noora Kotilainen ja dosentti Susanna Hast. Aiemmin palkinnon ovat vuosien varrella saaneet muun muassa toimittaja Antti Kuronen, oikeustieteen tutkija Jarna Petman, Radinet-hanke, Kyyjärven kunta sekä presidentit Tarja Halonen ja Mauno Koivisto.
Kuvia tapahtumasta: https://www.flickr.com/photos/sadankomitea/albums/72177720313305403/
Lisätietoja taiteilija Miia Kalliosta: www.miiakallio.fi
Lisätietoja Sadankomitean rauhanpalkinnosta: https://www.sadankomitea.fi/rauhanpalkinto/
