Rauhanjärjestöt: Hallituksen sanat ja teot ristiriidassa keskenään

Hallitus valmistelee ensi vuoden talousarviota, josta on poistettu kokonaan rauhan- ja ihmisoikeusjärjestöjen valtionavut. Järjestöjen ensi vuoden rahoitukseen opetus- ja kulttuuriministeriö aikoo käyttää siirtomäärärahoja. Vuoden 2017 rahoituksen taso, samoin kuin valtion tuen jatko ensi vuoden jälkeen ovat kuitenkin vielä auki.

Rauhan- ja ihmisoikeusjärjestöjen avustusten leikkaaminen ei vakauta valtion taloutta. Toteutuessaan leikkausten vaikutus järjestöjen työhön olisi dramaattinen.

Leikkaukset ovat myös ristiriidassa hallituksen omien linjausten kanssa. Kesäkuussa julkistetussa valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteossa todetaan, että hallituksen tavoitteena on "edistää keskinäisriippuvuuksien maailmassa kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa".

"Rauhan, demokratian, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon edistäminen ei onnistu yksinomaan valtion toimin. Valtion ohella tarvitaan näiden tavoitteiden puolesta toimivia kansalaisjärjestöjä sekä valtion taloudellista tukea järjestöille" sanoo Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.

Sotilaalliseen puolustukseen aiotaan ensi vuonna käyttää runsaat 2,4 miljardia euroa. "Mikäli edes promille näistä varoista – 2,4 miljoonaa euroa – käytettäisiin aseiden sijaan rauhantyöhön, se moninkertaistaisi rauhanjärjestöjen toimintamahdollisuudet", esittää Suomen Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.

Rauhanjärjestöiltä yhteinen julkilausuma

Julkilausumassaan järjestöt peräävät Suomelta vastuullista, rauhaa rakentavaa politiikkaa ja kritisoivat hallituksen avustusleikkauksia. Rauhanjärjestöt osallistuvat omana osastonaan lauantaina 3.9.2016 järjestettävään hallituksen leikkauspolitiikkaa kritisoivaan Joukkovoima-mielenosoitukseen, johon odotetaan tuhansia osallistujia.