Maailman sotilasmenot kasvoivat 3,6 % vuonna 2019, kertovat Tukholman rauhantutkimusinstituutti SIPRI:n 27.4. julkaisemat tilastot. Yhteensä maailma käytti armeijoihin ja asevarusteluun 1917 miljardia Yhdysvaltain dollaria eli noin 249* dollaria jokaista ihmistä kohti. Kansainvälinen sotilasmenojen vastainen kampanja vaatii panostuksia inhimilliseen turvallisuuteen ja terveydenhuoltoon sotilasmenojen sijaan.
Viisi eniten sotilasmenoihin rahaa käyttänyttä valtiota olivat Yhdysvallat, Kiina, Intia, Venäjä ja Saudi-Arabia. Näistä kaikki Saudi-Arabiaa lukuun ottamatta kasvattivat sotilasmenojaan. Lähi-itä onkin ainoa alue, jonka sotilasmenot näyttävät laskeneen 2019. Monista Lähi-idän maista ei kuitenkaan ole saatavilla varmoja tilastoja. Intia nousi ensimmäistä kertaa maailman 3. eniten sotilasmenoihin kuluttavaksi valtioksi.
Euroopan sotilasmenot kasvoivat 5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Euroopan maista eniten rahaa armeijoihin ja asevarusteluun käyttivät Venäjä, Ranska, Saksa, Iso-Britannia ja Italia. Venäjän sotilasmenot kasvoivat 4,5 % verrattuna edelliseen vuoteen, Ranskan 1,6 % ja Saksan peräti 10 %. Iso-Britannian varustelumenot säilyivät samalla tasolla kuin vuonna 2018. NATO-maat olivat yhteensä vastuussa 54 % maailman sotilasmenoista.
“Aivan kuten ilmastokriisi, COVID-19 pandemia osoittaa selvästi missä yhteiskunnan prioriteettien tulisi olla. Tämän pitäisi herättää näkemään, kuinka huonosti sotilaallinen ja asevarainen varautuminen pystyvät vastaamaan todellisiin turvallisuusuhkiin. Sotilasmenojen kasvaminen lisää asekauppaa, muttei tuo rauhaa ja turvallisuutta. Asevarustelu päinvastoin syö yhteiskuntien varoja ihmisten arkiturvallisuudelle olennaisilta tekijöiltä”, toteaa Sadankomitean puheenjohtaja Kaisu Kinnunen.
Suomessa koronapandemia aiheuttaa valtavan paineen taloudelle. Sitä varten tarvitaan lisäpanostuksia. “Nyt on ehdottoman tärkeää ottaa varustelumenoja kasvattavat kalustohankinnat kriittiseen tarkasteluun. HX-hävittäjien elinkaarikustannusten on arvioitu nousevan kymmeniin miljardeihin euroihin. Nämä resurssit tarvitaan tulevan talouskriisin selättämiseen. Hävittäjähankinnat on peruttava, tai vähintään lykättävä pitkälle tulevaisuuteen”, sanoo Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg.
Kansainvälisiä sotilasmenojen vastaisia toimintapäiviä (Global Days of Action on Military Spending) vietetään 10.4. – 9.5.
*luku päivitetty vastaamaan Siprin tietoja (252>249)
