Rauhanjärjestöt vaativat panostuksia ilmastoon ja terveydenhuoltoon
Maailman sotilasmenot kasvoivat 2,6 prosenttia vuonna 2020 edelliseen vuoteen verrattuna. Maailmassa käytettiin sotilasmenoihin 1981 miljardia Yhdysvaltain dollaria, eli noin 1641 miljardia euroa. Rauhanjärjestöt vaativat kilpavarustelun lopettamista ja panostamista globaaleihin haasteisiin.
Tukholman rauhantutkimusinstituutti Sipri julkaisi maanantaina 26.4. uudet tilastot maailman sotilasmenoista. Viisi eniten sotilasmenoihin rahaa käyttänyttä valtiota olivat Yhdysvallat, Kiina, Intia, Venäjä ja Iso-Britannia. Näiden kaikkien sotilasmenot nousivat edellisestä vuodesta, eniten Yhdysvalloissa, jossa kasvua oli 4,4 prosenttia.
Rauhanliitto, Sadankomitea ja Aseistakieltäytyjäliitto vaativat yhdessä muiden rauhanjärjestöjen kanssa sotilasmenojen leikkaamista sekä panostuksia ilmastonmuutoksen torjuntaan ja terveydenhuoltoon.
“Sotilasmenoja kasvattamalla vaikeutetaan konflikteja, ei ratkaista niitä. Samalla kilpavarustelu estää meitä löytämästä kestäviä ratkaisuja ilmastonmuutokseen ja muihin globaaleihin haasteisiin”, sanoo Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg.
“Koronapandemia on osoittanut, kuinka heikosti sotilaallisella varautumisella voidaan vastata todellisiin turvallisuusuhkiin. Samalla asevarusteluun käytetyt rahat ovat poissa terveydenhuollon kehittämisestä, ilmastonmuutoksen estämisestä ja muiden globaalien haasteiden ratkaisemisesta”, Cronberg jatkaa.
Rauhanjärjestöt huolissaan Suomen sotilasmenojen ennennäkemättömästä kasvusta
Valmistelussa olevat puolustusvoimien hankinnat, erityisesti hävittäjähankinnat, nostaisivat Suomen sotilasmenoja huomattavasti tulevina vuosina. Hävittäjähankintojen vuoksi puolustusbudjetti kasvoi yli 50 % ja niiden elinkaarikustannukset tulevat olemaan kymmeniä miljardeja euroja. Lopullinen päätös hankinnasta tehdään tänä vuonna.
“On varsin nurinkurista, että Marinin hallitus tulee jäämään historiaan Suomen historian suurimman asehankinnan kumileimasimena. Uskottavuus ei synny asehankinnoilla, vaan rohkeilla päätöksillä olla tukematta asevarustelukilpailua.”, sanoo Sadankomitean puheenjohtaja Kaisu Kinnunen.
“Korona ei saa piilottaa alleen päätöksiä, jotka sitovat valtion taloutta vuosikymmeniksi. Päinvastoin, viimeistään pandemian olisi pitänyt avata kaikkien silmät sille, että sotilaallisin keinoin ei voi varautua aikamme turvallisuusuhkiin. Taloudellisten ja turvallisuusvaikutusten ohella sotilasmenoja tulisi tarkastella ilmastonäkökulmasta”, Kinnunen jatkaa.
Hallinnonaloista puolustusministeriö aiheutti viime vuonna eniten kasvihuonekaasupäästöjä julkisilla hankinnoillaan. Puolustusvoimien merkittävimmät ilmastovaikutukset aiheutuvat sotilasilmailusta, jonka kuluttamasta polttoaineesta yli 90 prosenttia käytetään hävittäjäkalustolla annettavaan lentokoulutukseen.
SIPRI:n sotilasmenotietokanta: https://www.sipri.org/databases/milex
