2.5.2018
Tukholman rauhantutkimusinstituutin SIPRI:n tänään julkaisemien laskelmien mukaan maailman sotilasmenot olivat vuonna 2017 noin 1739 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mikä on 1,1 % enemmän kuin vuonna 2016.
Jo murto-osalla maailman sotilasmenoista pystyttäisiin ratkaisemaan useita YK:n Agenda 2030 -tavoitteita, rauhanjärjestöt Rauhanliitto ja Sadankomitea muistuttavat. ”On poliittinen valinta, kenen turvallisuuteen panostetaan, ruokitaanko sotilaallista varustelukierrettä vai rakennettaanko inhimillisempää maailmaa”, huomauttaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius. ”Esimerkiksi 10 % maailman nyt armeijoihin ja asevarusteluihin käyttämistä varoista riittäisi nälän poistamiseen ja takaamaan koulutus kaikille maailman lapsille.”
Suomikaan ei ole hillitsemässä sotilasmenojaan, vaikka kaikesta muusta julkisesta menosta leikataan. ”Suomen sotilasmenot ovat olleet kasvussa jo useamman vuoden ajan. Nyt maa aikoo vielä tehdä varusteluloikan”, toteaa Sadankomitean pääsihteeri Anni Lahtinen. Valtioneuvoston äskettäin julkaistussa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019–2022 esitetään jopa 1,5 miljardin euron lisäystä varustelumenoihin. Samalla hallitus on edelleen leikkaamassa esimerkiksi sosiaali- ja koulutusmenoista.
”Vähintä, mitä Suomi voisi tehdä, olisi noudattaa sotilasmenoissa edes jollain tavalla yhtenevää talouskuria muun yhteiskunnan kanssa”, Lahtinen sanoo. Nyt Suomen kehitysyhteistyömäärärahat laahaavat pahasti jäljessä tavoitteestaan ja esimerkiksi Syyriaan suunnatuista avustuksista ollaan leikkaamassa 10 miljoonaa euroa.
Rauhanliitto ja Sadankomitea pitivät sotilasmenoista tiedotustilaisuuden 2.5.2018 klo 9.30 Helsingissä, ravintola Pääpostissa. Tilaisuus on osa kansainvälisen sotilasmenojen vastaisen kampanjan (Global Campaign on Military Spending) pressitilaisuuksien sarjaa, jonka muut tapahtumat järjestetään 2. toukokuuta Barcelonassa, Berliinissä, Sydneyssä ja Tokiossa.
Rauhanliiton tiedottaja Tuuli Vuori
Katso myös:
