Maailman sotilasmenot olivat viime vuonna 1776 miljardia Yhdysvaltain dollaria, käy ilmi Tukholman rauhantutkimusinstituutti SIPRI:n julkaisemasta tilastosta. EU-maat käyttivät sotilasmenoihin 255 miljardia dollaria.
Kansainvälisenä sotilasmenojen vastaisena toimintapäivänä 13.4. ympäri maailmaa muistutetaan inhimilliseen hyvinvointiin panostamisesta. Eurooppalaiset rauhanjärjestöt vaativat EU:ta edistämään rauhaa investoimalla asevarustelun sijaan muun muassa väkivallan ehkäisyyn ja aseistariisuntaan.
Maailman sotilasmenoissa ei ole tapahtunut huomattavia muutoksia globaalista talouden taantumasta ja pienestä varustelumenojen laskusta huolimatta. Vuonna 2014 sotilasmenot olivat 1776 miljardia Yhdysvaltain dollaria Tukholman rauhantutkimusinstituutti SIPRI:n julkaiseman tilaston mukaan. Varustelumenot ovat edelleen suuret, mutta jatkoivat kuitenkin hienoista laskua kolmatta vuotta perättäin.
Samalla kun sotilasmenoissa ollaan säästetty kuitenkin vain vähän, on globaali talouden taantuma on saanut eri maiden hallitukset säästämään inhimillisestä hyvinvoinnista: ilmastonmuutoksen torjumiseen, terveydenhuoltoon sekä koulutukseen ohjattuja varoja on leikattu. Pieni osakin sotilasmenoihin käytettävästä rahasta auttaisi merkittävästi maailmanlaajuisten turvallisuusuhkien, kuten sosiaalisen eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen torjumisessa.
SIPRI:n raportti 2014: Länsi vähensi sotilasmenojaan, Afrikka, Lähi-itä ja itäinen Eurooppa lisäsi
Asevarustelun kärkipaikkaa pitävän Yhdysvaltojen sotilasmenot pienenivät viime vuonna, kuten usean Euroopan maankin. Vaikka sotilasliitto NATO kehottaa jäsenmaitaan käyttämään 2 % bruttokansantuotteestaan asevarusteluun, ovat niin Ranska, Iso-Britannia, Saksa, Italia kuin Espanjakin päinvastoin budjetoineet lisäsäästöjä sotilasmenoihinsa.
Samanaikaisesti kun Yhdysvallat ja Länsi-Eurooppa on vähentänyt sotilaallisen varustautumisen menoja, on Itä-Eurooppa, Aasia sekä Lähi-itä lisännyt niitä. Etenkin Kiinan, Venäjän ja Saudi-Arabian sotilasmenojen kasvu oli viime vuonna huomattava. Globaalisti katsottuna sotilasmenot ovat kuitenkin pysyneet viime vuosina melko tasaisina. Itä-Euroopassa ja Pohjoismaissa Ukrainan kriisi on kuitenkin tuonut painetta kasvattaa menoja.
SIPRI:n sotilaallisten menojen seurantaprojektin johtaja Tri Sam Perlo-Freeman, on todennut: ”Kasvu sotilasmenoissa esimerkiksi Lähi-idässä ja Afrikassa on osittain seurasta turvallisuustilanteen huonontumisesta, mutta osittain myös seurausta korruptiosta, autoritäärisistä hallinnoista ja oman edun tavoittelusta”.
Kansainvälistä sotilasmenojen vastaista toimintapäivää (Global Day of Action on Military Spending) vietetään nyt viidettä kertaa. Toimintapäivän aloitteen takana on Rauhanliiton ja Sadankomitean kansainvälinen kattojärjestö International Peace Bureau IPB sekä amerikkalainen Institute for Policy Studies IPS. Kansalaisyhteiskunta järjestää tänään maanantaina 40 maassa yli sata tapahtumaa, joissa muistutetaan maailmaa siitä, kuinka sotilaalliset menot syövät resursseja inhimilliseen hyvinvointiin panostamisesta.
Katso myös:
SIPRI:n tilastot: www.sipri.org
Global Day of Action on Military Spending sivut: http://demilitarize.org
European groups support Global Campaign on Military Spending (GCOMS): http://www.qcea.org/2015/04/gcoms
