Tiedote 23.9.2008 kello 20
Tänään Kauhajoella tapahtunut järkyttävä kouluammuskelu on vuoden sisällä jo toinen useita ihmishenkiä vaatinut tragedia. Hallitus on totuttuun tapaan esittänyt osanottonsa, perustanut kriisiryhmän ja kiinnittänyt huomiota vastuuseen lähimmäisistä. Pääministeri Vanhasen mukaan tapaus tulee vaikuttamaan aselainsäädännöstä käytävään keskusteluun. Eikö keskustelun sijaan olisi jo toimenpiteiden aika, kysyvät omaisten suruun osaa ottavat rauhanjärjestöt.
Rauhanjärjestö Sadankomitean mielestä Kauhajoen tapahtumat vain osoittavat, että hallitus ei ole Jokelan tapauksen jälkeen tehnyt käytännössä mitään Suomen holtittoman asekulttuurin hillitsemiseksi. Ongelmana ei ole tälläkään kertaa Internet vaan asemyönteinen ilmapiiri, jota hallitus ylläpitää. Suomessa on enemmän tuliaseita asukasta kohden kuin missään muussa Euroopan maassa. Laillisia aseita on yli 1,6 miljoonaa, aseenkantolupia on 650.000 henkilöllä ja vuosittain uusia lupia myönnetään 80.000 aseeseen.
– Suomessa tulisi pyrkiä tiukkaan aselainsäädäntöön Iso-Britannian tapaan, toteaa Sadankomitean puheenjohtaja Kalle Kallio. Lupia tulisi myöntää vain terveille ja todistetusti aktiivisille kilpa-ampujille, metsästäjille ja historiallisten aseiden keräilijöille, joiden toimintaa myös valvottaisiin. Aseenkantoluvan saamisen jälkeen ensimmäisen aseen ostamisen pitäisi olla mahdollista vasta karanteeniajan jälkeen, Kallio ehdottaa.
Nykyisen aselainsäädännön toimimattomuus tuli selkeästi esiin, kun poliisi kuulusteli ampujaa maanantaina. Tapahtuneesta ei pidä syyttää virhearvion tehnyttä poliisia vaan nykyistä lainsäädäntöä, joka on tehnyt aseenkantamisesta kansalaishyveen. Samaan aikaan, kun hallitus toistaa Jokelan koulusurman aikana pitämiään puheita, teot kertovat aivan muusta. Sisäasiainministeriön arpajais- ja asehallintoyksikkö myy valtiolle tuomittuja aseita seuraavan kerran Riihimäellä 1.10. sen sijaan, että edes nämä aseet hävitettäisiin.
Kallion mukaan aselainsäädännön uudistamisessa tavoitteena tulisi olla, että aseiden määrä vähenisi noin kymmenesosaan nykyisestä. Silloinkin Suomessa olisi asukaslukuun nähden enemmän aseita kuin monissa muissa EU-maissa. Tarpeettomat aseet deaktivoitaisiin valtion kustannuksella. Olisi myös kunniallisten aseharrastajien etu, että aseenkantolupia myönnettäisiin vain harvoille, Kallio linjaa.
Myös kansainväliset rauhanjärjestöt ovat ottaneet tapahtuneeseen kantaa. International Peace Bureau IPB ja kansainvälinen pienaseväkivallan vastainen verkosto IANSA lähettivät surunvalittelunsa uhrien omaisille ja tukevat suomalaisen rauhanliikkeen työtä aseiden vähentämiseksi ja kontrollin lisäämiseksi. Sadankomitea on mukana molemmissa järjestöissä. IANSA:n kannanotto on luettavissa osoitteessa www.iansa.org.
Suomen Sadankomitea ry
Kalle Kallio Eekku Aromaa
puheenjohtaja pääsihteeri
040 716 7520 040 583 1142
