Sotilasmenot koostuvat asevarusteluun, armeijoihin ja muuhun sotilaalliseen kalustoon sekä välineisiin käytetyistä varoista. Käsite kattaa kaikki valtion sotilaallisen toimintakyvyn ylläpitoon käytettävät kulut. Tukholman rauhantutkimusinstituutti SIPRI:n vuosittaisen tilaston mukaan maailman sotilasmenot kasvoivat vuonna 2021 0,7 % verrattuna edellisvuoteen. Vuonna 2021 maailmassa käytettiin sotilasmenoihin yhteensä ennätykselliset 2113 miljardia, eli yli kaksi biljoonaa Yhdysvaltain dollaria.
Eniten sotilastoimintojen ylläpitoon ja aseisiin panostivat Yhdysvallat, Kiina, Intia, Venäjä ja Iso-Britannia. Yhdysvaltojen sotilasmenot kattoivat 38% koko maailman sotilasmenoista, nousten 2.9 prosentilla verrattuna vuoteen 2020.
Miten sotilasmenoihin kulutetaan eri puolilla maailmaa
Viisi suurinta
Viisi eniten sotilasmenoihin vuonna 2021 käyttänyttä maata ovat järjestyksessä:
- Yhdysvallat (801 miljardia dollaria)
- Kiina (293 miljardia dollaria)
- Intia (76,6 miljardia dollaria)
- Iso-Britannia (68,4 miljardia dollaria)
- Venäjä (65,9 miljardia dollaria)
Venäjä
Venäjän sotilasmenoissa tapahtui vuonna 2021 nousua 2,9%. Maan asevoimat ovat viime vuosina toipuneet Krimin miehityksen vuoksi asetettujen talouspakotteiden aiheuttamasta notkahduksesta, ja suuret öljy- ja kaasutulot ovat edesauttaneet kehitystä. Asevoimien modernisointihankkeet ovat täydessä vauhdissa. Siprin mukaan Venäjän puolustushallinnon valmistautuminen Ukrainan sotaan näkyi vuonna 2021 kasvavina operatiivisina kuluina.
Eurooppa
Vuonna 2021 Euroopan sotilasmenot kasvoivat 3%. Iso-Britannia pysytteli maailman mittapuulla viiden eniten sotilasmenoihin käyttävän valtion joukossa. Ranska käytti sotilasmenoihinsa toiseksi eniten Länsi-Euroopassa, 56,6 miljardia dollaria, jonka perässä tuli Saksa (56 miljardia dollaria).
Suomi
Suomi erottui Siprin tilastoinnissa sotilasmenojaan suhteellisesti eniten kasvattaneiden valtioiden joukossa. Sotilasmenojen osuus Suomen valtion budjetista kasvoi 2021–2022 jo kahdeksaan prosenttiin ilman, että mukana on keväällä 2022 tehtyjä varustelupäätöksiä. Suomi on lisännyt ja tulee lisäämään sotilasmenojaan laajemman trendin mukaisesti. Sotilasmenojen osuus Suomen BKT:sta on jo kahden edellisen vuoden aikana kasvanut 32 %. Hävittäjähankinta ja muut tehdyt varustelupäätökset tulevat kasvattamaan tätä osuutta entisestään seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Lähi-itä ja Afrikka
Vuonna 2021 Lähi-idässä käytettiin sotilasmenoihin 3,3 % vähemmän kuin edellisvuonna. Saudi-Arabian sotilasmenot putosivat edelleen, nyt arviolta 17 prosentin laskulla.
Afrikassa sotilasmenot lisääntyivät verrattuna vuoteen 2020 n. 1,2 prosenttia, 39,7 miljardiin. Alueen sotilasmenot jakaantuivat lähes tasaisesti pohjoisen (49 %) ja eteläisen (51 %) Afrikan välille. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sotilasmenot nousivat vuonna 2021 ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2014, johtuen pääosin Nigeriasta, alueen suurimmasta sotilasmenoihin käyttävästä valtiosta.
Aasia
Kiinan sotilasmenot ovat kasvaneet joka vuosi vuodesta 1994 lähtien. Vuonna 2021 kasvua oli 4,7% edellisvuoteen nähden, menojen kivutessa 293 miljardiin dollariin. Intiassa sotilasmenot ylsivät 76,6 miljardiin dollariin: nousua oli 0,9 prosenttia. Kiina ja Intia vastasivatkin pääosin sotilasmenojen kasvusta alueella.
Kiinan ja Intian lisäksi Japani ja Etelä-Korea olivat merkittävimpiä tilastokärkiä Aasiassa ja Oseaniassa: Japanissa 54,1 miljardia ja Etelä-Koreassa 50,2 miljardia käytettiin sotilasmenoihin.
Varustelukierre ruokkii itseään
Jatkuva panostus sotilasvarusteluun aiheuttaa kierteen, joka ruokkii itse itseänsä. Jos maailman sotilasmenoista käytettäisiin kymmenen prosenttia humanitääriseen työhön, maailman nälänhätä saataisiin poistettua sekä pystyttäisiin takaamaan kaikille lapsille koulutus. On poliittinen valinta, mihin rahoja halutaan käyttää – sotilasmenojen määräävää asemaa on haastettava ja problematisoitava niin kestävän kehityksen, yhteiskuntarauhan kuin globaalin hyvinvoinninkin kannalta. Rauhaa ei rakenneta sotilasmenoja lisäämällä, vaan vähentämällä aseiden, armeijoiden ja sotilaallisen toiminnan merkitystä turvallisuusajattelussamme.
Kiinnostavia lähteitä
Rauhanjärjestöt tiedottavat: sotilasmenot ennätyskorkealla
Siprin lehdistötiedote vuoden 2021 sotilasmenoista.
Homepage – (demilitarize.org) GDAMS: kansainvälisten sotilasmenojen vastaisten toimintapäivien kampanjasivut (2021)
Maailma.netin artikkeli vuoden 2020 sotilasmenoista.
Siprin lehdistötiedote vuoden 2020 sotilasmenoista.
SIPRI Military Expenditure Database | SIPRI Maakohtaiset tiedot sotilasmenoista 1988-2020.
Military expenditure | SIPRI Graafiset tilastot sotilasmenoista (2019)
Finland Military Expenditure, Trading Economics 2019
Military expenditure (% of GDP), The World Bank 2019
The 15 countries with the highest military spending worldwide in 2017 (in billion U.S. dollars), Statista.com 2019
Sipri: Maailman sotilasmenot nousussa useiden vuosien jälkeen, Yle 2.5.2018
Global military spending remains high at $1.7 trillion, SIPRI 2.5.2018
Sipri: Maailman sotilasmenot kasvoivat jälleen – ”vaikeuttaa rauhanomaisten ratkaisujen löytämistä konflikteihin”, Maailma.net 2.5.2018
”Venäjän sotilasbudjetti laskussa, mutta aktiivisuus ei”, Turun Sanomat 2.5.2018
Military expenditure by country as percentage of gross domestic product, 1988-2002, SIPRI 2018
Military expenditure by country, in constant (2016) US$ m., 1988-1997, SIPRI 2018
Venäjä leikkasi sotilasmenojaan ensi kertaa sitten vuoden 1998 – menojen kasvu on suurinta Kauko- ja Lähi-idässä, Helsingin Sanomat 2.5.2018
Sotilasmenot, Globalis.fi 2017
Komissio huomautti Suomen koulutusleikkauksista, Talouselämä 7.11.2016
