EU:n yhteinen puolustus

Euroopan unionin yhteisen puolustuksen kehittämisestä on puhuttu EU:ssa paljon viime vuosina. Jäsenvaltiot neuvottelevat yhteistyön syventämisestä. Sadankomitea seuraa neuvottelujen kehitystä ja tekee työtä, jotta Eurooppa olisi aktiivinen rauhan edistäjä. Sadankomitean näkökulma on, että sotilaallinen varustautuminen ei ole tapa luoda rauhaa Eurooppaan ja maailmaan.

EU elää murroksen aikaa ja yksi merkittävästi muuttuvista sektoreista on puolustuspolitiikka. Vuonna 2017 jäsenmaista 23 allekirjoitti sitoumuksen puolustusyhteistyön syventämiseksi. Sitoumuksen tarkoituksena on vahvistaa EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa sekä puolustusyhteistyötä. Suomi oli allekirjoittaneiden joukossa. Portugali, Malta, Irlanti, Britannia ja Tanska jättivät sopimuksen allekirjoittamatta. Heille on kuitenkin mahdollista liittyä sopimukseen myöhemmin.

Euroopan unionin jäsenmaiden armeijat vastaavat yhteenlaskettuna Kiinan armeijan kokoa. Kulut sotilasmenoihin ovat yhteenlaskettuna suuremmat kuin Kiinalla. Yhteisen puolustuksen syventäminen mahdollistaisi päällekkäisten hankintojen välttämisen.

Euroopan yhteinen puolustus pähkinänkuoressa

Tavoitteet

vahvistaa EU:ta globaalina toimijana
vahvistaa EU:ta puolustusyhteisönä
vahvistaa jäsenmaiden puolustuskykyä

Avunanto

EU:n perussopimuksissa on lauseke, joka koskee konkreettista avunantamista toisille jäsenmaille, jos tilanne sitä vaatii. Vuonna 2017 tehdyssä sopimuksessa on lisäksi painotettu avunantamista, jos kriisi iskee. Varsinkin Suomi ajoi tätä kohtaa sopimukseen vahvasti.

Konkreettisia toimia, jolla tavoitteisiin pyritään

PRY, eli pysyvän rakenteellisen yhteistyön, aloittaminen. Tarkoitus antaa mahdollisuus jäsenmaille syventää puolustusyhteistyö pidemmälle, jos he niin haluavat.
- 17 PRY projektia on käynnistetty vuonna 2018 esimerkiksi koulutuksen ja operatiivisen valmiuden aloilla.
CARD, eli puolustuksen koordinoitu vuosittainen tarkastelu, aloitetaan, jotta puolustusyhteistyötä saadaan lisättyä.
Kriisinhallintarakenteita halutaan parantaa, joten käynnistettiin MPCC, eli sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavara.
EU:n nopean toiminnan joukkoja vahvistetaan. Tämä koskee sekä EU:n taisteluosastoja sekä siviivitoimijoita.

Puolustusyhteistyön syventämisen arviointi on vielä melkein mahdotonta, koska isojen projektien käynnistäminen ja niiden vaikutusten näkeminen vie aikaa.

Ongelmia

Puolustusyhteistyön syventämistä voi vaikeuttaa NATO, jos puolustusyhteistyö tulee sen toimialueelle päällekkäiseksi toimijaksi. Rauhantyön näkökulmasta on myös ongelmallista, että esimerkiksi EU:n puolustusvirasto EDA:n ykköshanke koskee aseistettujen lennokkien kehittämistä. Katso täältä lisää miehittämättömistä lennokeista.