Aseistetut lennokit eli UAV:t (Unmanned Aerial Vehicle) ovat kasvattaneet suosiotaan 2000-luvulla, mutta niiden historia juontaa juurensa aina ensimmäiseen maailmansotaan. Vaikka sanasta ”lennokki” tulee herkästi mieleen leikkikalut, eivät armeijan lennokit vastaa sitä kuvitelmaa ollenkaan. Kyseessä ovat täydessä aselastissa toimivat lentokoneet, joissa lentäjä ei ole koneessa vaan jopa tuhansien kilometrien päässä tietokoneen näytön takana. Aseistetulla lennokilla tarkoitetaankin sotilaskäyttöön suunnattua ilma-alusta, jossa ei ole ihmistä lentäjänä.
Siviilit kärsijöinä
Aseistettujen lennokkien käyttöä perustellaan usein sillä, että ne ovat tarkkoja ja turvallisia eli niillä pystytään kohdistamaan iskut sotilaskohteisiin. Todellisuudessa miehittämättömien, aseistettujen lennokkien iskuissa kuolee usein siviilejä. Arviot kuolleiden määrästä vaihtelevat, mutta esimerkiksi The Bureau of Investigative Journalism arvioi, että vuosina 2009-2019 pelkästään Pakistaniin kohdistuneissa iskuissa on kuollut 2111-3440 henkeä. Siviilejä heistä arvioidaan olleen noin 250-640.
Sinä aikana, kun Barack Obama oli Yhdysvaltain presidentti, Yhdysvallat teki:
- 542 iskua aseistetuilla lennokeilla
- 3,797 arvioitua uhria
- arviolta 324 siviiliä uhrien joukossa.
Lähde: Council on Foreign Relations 2017
Riskinä väärät arviot
Riski virhearvioihin nousee, kun sotilas ei itse ole paikan päällä, vaan seuraa tuhansien kilometrien päässä tilannetta tietokoneen ruudulta. Esimerkiksi Jemenissä vuonna 2013 juhliin matkalla ollut hääseurue sekoitettiin Al-Qaidan autosaattueeseen. Virheisku johti viidentoista siviilin kuolemaan. Lisäksi etäisyys kohteen ja sotilaan välillä voi johtaa yksittäisten sotilaiden kohdalla herkempään voimankäyttöön.
- Lisätietoja Jemenin iskusta (englanniksi): Air strike in Yemen kills 15 wedding guests mistaken for al-Qaida – officials
Aleneeko sodankäynnin aloittamisen kynnys?
Aseistetut, miehittämättömät lennokit voivat alentaa kynnystä aloittaa sodankäynti, koska niitä voidaan ohjata kaukana konfliktialueelta. Miehittämättömiä lennokkeja käyttävän sodan osapuolen omat joukot eivät joudu vaaraan, joten tappavaa toimintaa on helpompi perustella.
Ongelma kansainvälisen oikeuden kanssa
Kansainvälinen humanitaarinen oikeus säätelee sodankäynnin sääntöjä. Humanitaarisen oikeuden periaatteet kieltävät siviiliväestölle aiheutuvan kärsimyksen sekä sotilastoimet siviilikohteisiin. Operaatioiden vaikutukset eivät myöskään saa olla kohtuuttomia infrastruktuuria kohtaan. Lukuisten virhearvioiden perusteella on aiheellista kyseenalaistaa, pystytäänkö aseistetuilla lennokeilla suoritetuissa iskuissa erottelemaan siviilikohteet sotilaskohteista.
Terroristit kuuluvat yhtä lailla kansainvälisen lain piiriin, joten heidät pitäisi ennemmin ottaa kiinni ja saattaa oikeuden eteen kuin eliminoida.
Kaikki lennokit eivät ole ongelmallisia
Lennokkeja voidaan käyttää myös rauhanomaisiin tarkoituksiin. Esimerkiksi kadonneen ihmisen etsintä tai metsäpalojen tarkkailu onnistuu helposti kauko-ohjattavilla lennokeilla. Armeija käyttää miehittämättömiä lennokkeja esimerkiksi tiedusteluun ja valvontaan. Vaikka koneet ovat aseistamattomia, niiden avulla kerätään tietoa tilannekuvasta ja pohjustetaan tulevia sotilaallisia iskuja.
Lennokkien psyykkiset vaikutukset
Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC) on huolissaan lennokkien aiheuttamista psyykkisistä vaikutuksista lennokkien käyttöalueella asuviin ihmisiin. Stressireaktiot ovat mahdollisia, kun esimerkiksi valvontalennokki pyörii kylän yläpuolella päiviä. Ohjusiskun jatkuva mahdollisuus voi aiheuttaa stressiä ja ongelmia esimerkiksi mielenterveydessä. Pitkittynyt stressi voi näkyä myös fyysisinä oireina.
EFAD haastaa aseistettujen lennokkien käyttöä
The European Forum of Armed Drones (EFAD) on verkosto, joka tekee työtä edistääkseen ihmisoikeuksia, oikeusvaltion kunnioittamista, aseidenriisuntaa ja konfliktien ehkäisyä.
EFAD perustettiin haastamaan aseistettujen lennokkien (toiselta nimeltään droonien) lisääntynyttä käyttöä maailmalla. Verkosto tekee yhteistyötä hallitusten, EU:n instituutioiden ja kansalaisyhteiskunnan kanssa sekä edistää poliittista ja julkista keskustelua aseistettuihin lennokkeihin liittyvistä huolenaiheista.
