Rauha on ollut tavoitteena koko elämäni. Isäni jäi sotaan jo ennen syntymääni – ei koskaan enää sotaa!
Sadankomitea ja Rauhanliitto ovat olleet osa arkielämäämme vuosikymmenet. 1960-luvulla Sadankomitea veti huomiota – emme Ilkan kanssa ehtineet ihan alkuun, mutta vuodesta 1965 olemme olleet jäseniä. Käänsimme Bodo Mansteinin kirjan Ydinsota ja väestönsuojelu (1966). Lääkäriksi valmistuttua huomiota kiinnitti valveutuneiden psykiatrien ryhmä – Group for the Advancement for Psychiatry – joka vastusti ydinaseita. Tässä oli viiteryhmää!
1980-luvulla rauhanliike sai uutta pontta. Kirjoitin kirjan Rauhan Lapset (Tammi 1982), jota olen juuri nyt päivittämässä. Perustimme Lääkäri Sosiaalisen Vastuun vuonna 1982, koska oli tarvetta toimia – maailma tuntui tuhoutuvan silmiemme edessä. Osana kansainvälistä IPPNW:tä, International Physicians for the Prevention of Nuclear War, saimme Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1985. Maailma ehkä vähän rauhoittui.
Olin Sosiaalihallituksen pääjohtajana 1980-luvun lopulla, ja solmimme leikkikalutuottajien ja Lastensuojelun keskusliiton kanssa juhlallisen Leikkikalusopimuksen. Leikkikalujen tuottajat sitoutuivat siihen, etteivät tuo maahan oikeiden aseiden leikkikalujäljitelmiä. Voi tuota viatonta maailmaa!
Työni lääkärien rauhanliikkeessä jatkuu. IPPNW:llä on 60 jäsenjärjestöä ympäri maailmaa, ja rauhantyömme on luonut henkilökohtaiset kontaktit Pakistaniin ja Intiaan, Palestiinaan ja Israeliin, Pohjois-Koreaan ja Iraniin ja moniin muihin maihin. Vuosina 2008–2012 olin yksi IPPNW:n neljästä puheenjohtajasta. Me suomalaiset saimme pienaseet IPPNW:n agendalle. Tänä vuonna meillä, Suomen Lääkärin Sosiaalisella Vastuulla on alkanut hanke Nigeriassa, jossa radio-ohjelmien kautta autetaan nuoria ymmärtämään aseiden vaarat. Mittaamme oikeasti tuloksia!
Ydinaseiden vastainen verkosto ICAN, Rauhanasemalla vuonna 2006 ideoitu yhteistoimintaliike sai Nobelin rauhanpalkinnon 2017: siis mekin olimme osallisia, Sadankomitea, Rauhanliitto, Lääkärin Sosiaalinen Vastuu.
Tänään on toimittava! Vanhat vaarat ovat taas keskuudessamme. Ydinaseiden vaarat ovat yhtä suuret kuin 1980-luvulla. On arvaamattomia johtajia, on uuteen terään viimeisteltyjä ydinaseita. Maaliskuussa 2018 Yhdysvalloissa nuoret osoittavat mieltään sikäläisiä aselakeja vastaan, ja meidän ystäviemme nuoria on siellä mukana. IRCR, kansainvälinen Punaisen Ristin komitea on vedonnut pelivalmistajiin, jotta videopeleissä ym noudatettaisiin sodan humanitaarisia lakeja – ei teloituksia takaapäin ym. ym. Uskaltavatko peliyhtiöt tarttua haasteeseen?
Meitä tarvitaan enemmän kuin koskaan, vanhoja ja nuoria. Rauhanliike on meidän kotimme.
Vappu Taipale, 77, lastenpsykiatri, Helsinki
4 lapsen äiti ja seitsemän lapsenlapsen mumma
HelpAge Internationalin hallituksen jäsen 2016–
Rauhan tiellä -kampanjan pääsivulle
Lisätietoja Sadankomitean jäsenyydestä ja vapaaehtoistyöstä