Vuonna 2020 reilu viidennes Maailmanpankin maksamasta kehitysavusta korruptiosta kärsivään Kirgisiaan päätyi ulkomaille. Näistä varoista noin puolet kulkeutui veroparatiiseihin.
Ongelma on ollut laajalti tiedossa, mutta siihen puuttuminen EU:ssa hampaatonta. Keski-Aasian valtadynamiikka käy parhaillaan läpi murrosta. Tämä aiheuttaa lihassupistuksia myös EU:n sisällä, missä täytyy päättää, lähdetäänkö tulevaisuudessa vaikutusvallasta Kiinan kanssa kilpasille vai ei.
Taksikyyti Manasin lentokentältä majoitukseen antaa esimakua yhteiskunnan ongelmista Kirgisiassa.
Poliisi pysäyttää auton tien varteen, sakko rapsahtaa väärinpysäköinnistä. Mielivaltaisen sakon voi maksaa käteisellä heti tai lähteä selvittämään asiaa päämajaan. Kuski levittelee käsiään ja maksaa. Matka kentältä pääkaupunki Biškekin keskustaan riittää nipin napin kattamaan sakkolapun kustannukset.
Vuosina 2014–2020 EU:n veronmaksajien taakka kehitysyhteistyölle Keski-Aasiassa oli yhteensä 1,1 miljardia euroa. Se on noin kolme kertaa talousvaikeuksissa kiemurtelevan Fortumin nostaman ja valtion takaamaan lainan määrä. Tuen määrää on sittemmin suunniteltu korotettavan.
Maailmanpankki toteaa avusta noin 12 % ohjautuvan veroparatiiseihin ja toisen mokoman ulkomaisille tileille.
Keski-Aasiaa ja EU:ta Lontoossa tutkineen tohtori Aijan Šaršenovan mielestä EU:n tuessa on joitakin epäkohtia. Hän nostaa esiin EU:n ja Keski-Aasian keskinäisen keskustelukulttuurin.
”Keski-Aasiassa hallinto on osannut puhua Euroopan kieltä ja saanut taloudellista tukea. Tuen jakaminen on sitten tehty parhaaksi katsotulla tavalla”, Šaršenova kertoo.
Maailmanpankilla on perinteisesti ollut suuri rooli kehitysavun ohjaajana. Kehitysapua maksetaan usein valtiolliselle toimijalle. Vuoden 2020 raportissaan Maailmanpankki toteaa avusta noin 12 prosenttia ohjautuvan veroparatiiseihin ja toisen mokoman ulkomaisille tileille. Iso osa avusta päätyy myös luksustuotteisiin ja arvokiinteistöihin lännessä. Keski-Aasiaan yhdistetyn kiinteistösalkun arvo lähentelee miljardia euroa, joista huomattava osuus sijaitsee Lontoossa ja Genevessä. Summa vastaa noin puolta EU:n maksamasta kehitysavusta vuosien 2014-2020 välillä.
Keskustelemme Bishkekissä sijaitsevan Etyjin yliopiston vanhemman tutkijan Viktoria Akchurinan kansainvälisen ja kansallisen eliitin suhteesta. Viktorian kasvot ovat synkät. Hänellä on kokemusta tutkijana ja EU:n kanssa vuorovaikuttamisesta yli kymmenen vuoden ajalta. Nyt mitta alkaa olemaan täynnä:
”EU:ssa ei ymmärretä eliitin kahtiajakoa Keski-Aasiassa”, Akchurina sanoo.
Kansainvälinen eliitti ei ole kiinnostunut ongelmista kansallisella tasolla. Sen pelikenttä on globaali areena.
Kansainvälinen eliitti ei ole kiinnostunut ongelmista kansallisella tasolla. Sen pelikenttä on globaali areena. Kansallinen eliitti taas on riippuvainen kansainvälisestä rahoituksesta. Samaa mieltä ollaan kirgisialaisessa Kochkorin kylässä. Hevosia kasvattavat Arstan ja Rustanbek vastaavat yhteen ääneen kysymykseeni miksi eliitti ei ole kiinnostunut investoimaan maakuntaan: on helpompiakin tapoja tehdä rahaa.
Toimintamallia, jossa avun tiedetään päätyvän kansainvälisen eliitin kautta veroparatiiseihin ei ole kuitenkaan juuri haastettu. Syyksi esitetään usein vaihtoehtoisen paikallisen tason toimijoiden vähäistä läpinäkyvyyttä. EU rahoittaa siis mieluummin toimintaa, jonka tiedetään varmasti päätyvän veroparatiiseihin, Lontoon kiinteistömarkkinoille ja pankkiirien taskuun sen sijaan, että otettaisiin riski sijoittamalla suoraan kansallisen tason toimijoihin kehitysprojekteissa.
Englantilainen ajatushautomo Foreign Policy Center tuotti hiljattain raportin, johon myös Aijan Šaršenova osallistui. Se suosittelee EU:a rekrytoimaan asiantuntijoita, jotka kykenevät ajattelemaan paikallisesti. Tämä auttaisi täsmentämään myös kehitysstrategioita alueella ja ohjaamaan veroina kerätyn tuen.
Toisaalta myös alueelta ulospäin suuntautuvien rahavirtojen parempi syyni ja talousrikoksien ehkäisy saattaisi luoda yllykkeitä kansainväliselle eliitille sijoittaa varoja enemmän paikallisesti. Tämä vaatisi kuitenkin muutoksia finanssialan säännöstelyn rakenteissa. Henkilöasiakkaan rahaliikenteen valvominen on tällä hetkellä tehty yritysasiakkaan valvomista huomattavasti hankalammaksi. Toivoa sopii, että viime vuosien suurten pankkien rahanpesuskandaalit herättelisivät lainsäätäjiä puuttumaan ongelmiin meidän päässämme.
Kirjoitan Sadankomitealle Keski-Aasiasta, johon olen päässyt tutustumaan oman akateemisen tutkimukseni johdosta. Alueelta ovat painuneet mieleen mahdottoman ystävälliset ihmiset, hyvä ruoka ja vuoret ja monimuotoinen kulttuuri. Keski-Aasiassa, ja etenkin Kirgisiassa, katukuva vilisee eri etnisyyksien edustajia.
Olen kiinnostunut kehitysavun roolista Keski-Aasian tasavaltojen kehityksessä. Akatemiassa olen ehtinyt tutustua kansainväliseen lakiin, Islamiin, nationalismiin, Lähi-Itään ja Keski-Aasiaan. Siinä samalla on tullut treenattua venäjää ja viroa Tartossa eläessä. Akatemian ulkopuolella kicksejä saan marja- ja sienimetsästä, kirjoittamisesta ja matkustelusta.
Teksti on julkaistu osana Sadankomitean projektia Nuoret rakentamassa EU:n globaalia tulevaisuutta (2022). Osarahoitettu Eurooppa-tiedottamisen valtionavulla.
