Naisiin kohdistuvasta väkivallasta raportointi on lisääntynyt Ukrainan konfliktialueilla Venäjän hyökkäyssodan alettua helmikuussa 2022. Venäläisten joukkojen siirtyessä pois sota-alueilta, naiset ilmoittavat kokemastaan väkivallasta poliisille, medialle ja ihmisoikeusjärjestöille.
Väkivalta sisältää seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kuten raiskauksia ja joukkoraiskauksia, joskus aseella uhaten ja lasten edessä. Myös kidutuksista on raportoitu. Väkivalta on suurimmilta osin Venäjän joukkojen tekemää, mutta myös Ukrainaa puolustavat kohdistavat väkivaltaa naisia kohtaan.
Patriarkaalinen sota ja aseistettu väkivalta
Sukupuolisyrjintä oli Ukrainassa jo valmiiksi laajalle levinnyttä ennen Venäjän hyökkäyssotaa. Patriarkaaliset arvot ovat maassa vahvat, ja sota on vain korostanut perinteisiä sukupuolirooleja asettaen miehet suojelijoiksi ja sankareiksi ja naiset huolehtivan tukijan rooliin.
Naisiin kohdistuva väkivalta on yleisesti käytetty sotastrategia ja Kansainvälisen rikostuomioistuimen silmissä sotarikos. Patriarkaaliset normit näkevät naiset yhteisön kunnian sekä biologisen ja kulttuurisen jatkuvuuden ylläpitäjinä. Tällainen ajattelutapa tekee naisiin kajoamisesta tehokkaan aseen koko kansan nöyryyttämiseksi ja alistamiseksi.
Henkilökohtaisella tasolla väkivallan kokeminen vaarantaa mielenterveyden ja fyysisen terveyden. Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta aiheuttaa lisäksi ongelmia lisääntymisterveydelle. Sodan aikaisista raiskauksista syntyvät lapset johtavat kulttuurisen identiteetin ongelmiin, häpeään ja sitä kautta koko yhteisön epätasapainoon.
Sukupuolten välinen tasa-arvo Ukrainassa parantaa EU:n turvallisuustilannetta
EU pyrkii jo ennen sotaa alkaneilla ohjelmillaan Ukrainassa maan turvallisuussektorin uudistamiseen. Tärkeä osa tätä uudistusta on sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttaminen, joka on EU:n mukaan kestävän rauhan rakentamisessa ja konfliktien välttämisessä tärkeässä asemassa.
Naiset halutaan Ukrainassa, kuten muillakin konfliktialueilla, osaksi turvallisuusinstituutioita ja päätöksentekoa, sillä ilman tasavertaista osallistumista yhteisöjen epävakaisuus ja väkivaltaisuus säilyvät. EU:n tavoitteiden toteutumista haastavat sen jäsenmaiden kesken vallitsevat erimielisyydet patriarkaalisista arvoista.
Jotta Ukraina voisi liittyä EU:hun, tulisi sen ratifioida Istanbulin sopimus. Istanbulin sopimus on Euroopan neuvoston yleissopimus, jonka tavoitteena on torjua naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Sopimus velvoittaa muun muassa tarjoamaan väkivaltaa kokeneille naisille tarvittavat palvelut ja rankaisemaan väkivallan tekijöitä tehokkaammin.
Naiset tarvitsevat apua pitkään sodan jälkeenkin
Paikallisten lakien ja turvallisuussektorin uudistamisen lisäksi on muistettava humanitäärinen apu Ukrainasta pakeneville ja konfliktialueilla oleville naisille. Apua tarvitaan sekä sodan aikana että sen jälkeen. Naisille on mahdollistettava pääsy raiskauksien aiheuttamien raskauksien keskeyttämiseen ja muu terveydenhuolto.
Psyykkistä hoitoa tullaan tarvitsemaan pitkään sodan päätyttyäkin, sillä väkivallan kokeminen aiheuttaa traumatisoitumista, jonka hoidon kesto saattaa jatkua vuosia. Vakavalle väkivallalle altistumisen tyypillisiä seurauksia ovat posttraumaattinen stressioireyhtymä (PTSD) ja dissosiaatiohäiriöt, joiden fyysiset ja psyykkiset oireet vaikuttavat ihmisen pärjäämiseen arjessa.
Häpeän ja syyllisyyden kokeminen on yleistä väkivaltaa kokeneilla naisilla, mikä vaikeuttaa väkivallasta kertomista ja siten avun saamista. Patriarkaalisen kulttuurin muutos vaatii vastuun siirtämisen pois väkivaltaa kokeneelta. Väkivallan tekijä on aina syyllinen tekemäänsä väkivaltaan, eikä se ole koskaan väkivallan kokijan syy tai häpeä.
Kun yhteiskunnan arvot muuttuvat pois tiukan patriarkaalisista, naisiin kohdistuva väkivalta vähenee sekä sodan että rauhan aikana. Naiset eivät ole pelinappuloita sodissa raiskattavaksi, vaan heidät tarvitaan osaksi kriisien ratkaisua, jotta demokratia ja rauhan ylläpito mahdollistuvat.
Teksti on julkaistu osana Sadankomitean projektia Nuoret rakentamassa EU:n globaalia tulevaisuutta (2022). Osarahoitettu Eurooppa-tiedottamisen valtionavulla.
