Julkinen keskustelu Suomen maanpuolustuksesta ja erityisesti nykyisestä asevelvollisuusjärjestelmästä on käynyt vilkkaana sen jälkeen, kun Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) vuosittainen tutkimus suomalaisten mielipiteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta julkaistiin 10. joulukuuta.
Mielipidetutkimuksen tämän vuoden tuloksista kirjoitettiin eri lehdissä mm. seuraavilla otsikoilla: Huolestuttava ilmiö, Nykymuotoisen mallin itsestäänselvyys horjuu, Usko puolustukseen horjuu, Puolustustahto hiipumaan päin, Maanpuolustustahdossa on ikävä särö, Maanpuolustustahto laskussa nuorilla, Tasa-arvoihanne törmää asevelvollisuusmalliin, Aika on kypsä yleisille kutsunnoille, Miesten armeija ei ole nuorten armeija.
Mielipiteissä merkittävä muutos
Otsikot kumpusivat tuloksista, joiden mukaan nykyisenkaltaista asevelvollisuusjärjestelmää Suomen puolustusjärjestelmän perustana tukee enää puolet, kun vuosi sitten kaksi kolmannesta. Sekä miehiä että naisia koskevaa asevelvollisuutta tukee lähes neljännes, kun vuosi sitten 15 prosenttia. Yli puolet vastaajista suhtautuu myönteisesti sekä miehiä että naisia koskevaan yleiseen kansalaispalvelukseen, jonka voisi suorittaa joko siviili- tai varusmiespalveluksena. Tuki nykyisen kaltaiselle, vain miehiä koskevalle, asevelvollisuudelle on laskenut kaikissa ikäryhmissä verrattuna edelliseen vuoteen, mutta nuorten ikäryhmässä muutos on suurin. 24–34-vuotiaista enää 30 prosenttia kannattaa nykyjärjestelmää.
Neljännes tutkimukseen vastanneista katsoo, että kutsuntajärjestelmää ei ole syytä muuttaa. Viidennes tukee kutsuntajärjestelmän laajentamista koskemaan naisia siten, että se tarkoittaisi myös asevelvollisuutta naisille. Samaten viidennes tukee sitä, että kutsunnat olisivat naisille pakollisia, mutta asepalvelus vapaaehtoista. Nykyjärjestelmän muuttamista siten, että kaikille 18 vuotta täyttäville naisille lähetettäisiin tietoa mahdollisuudesta suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus, tukee 38 prosenttia.
Tutkimuksen mukaan maanpuolustustahto on heikentynyt. 65 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että jos Suomeen hyökätään, niin suomalaisten olisi puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Naisista myönteisesti vastaa 52 prosenttia ja nuorista 55 prosenttia. Henkilökohtainen maanpuolustustahto puolestaan on edelleen korkea, kahdeksan kymmenestä olisi itse valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin, jos Suomeen hyökätään.
Sukupuolineutraali, vapaaehtoinen ja valikoiva asevelvollisuusjärjestelmä
Tänä vuonna työnsä on aloittanut parlamentaarinen komitea, jonka tehtävänä on selvittää yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä. Komitean tehtäviin kuuluu arvioida ja selvittää mm. mahdollisuutta kutsuntojen laajentamiseen naisille ja kansalaispalvelusmallin toteuttamista. Komitean selvitystyön reunaehtoina on, että yleistä asevelvollisuutta ylläpidetään sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin ja että kehittämisvaihtoehtojen tulee tukea maanpuolustustahdon sekä kansalaisten yhdenvertaisuuden vahvistamista.
Kehittämisehdotus, mikä täyttäisi kaikki reunaehdot ja toisi Suomen maanpuolustuksen nykypäivään, olisi siirtyminen nk. Norjan malliin. Sukupuolineutraalilla ja vapaaehtoisuudesta lähtevällä valikoivalla asevelvollisuusjärjestelmällä vahvistettaisiin niin Suomen sotilaallista maanpuolustusta kuin maanpuolustustahtoakin. Sadankomitea on toimittanut parlamentaariselle komitealle tästä kirjallisen lausunnon pyydettynä.
Sukupuolineutraali asevelvollisuusjärjestelmä kohtelee kaikkia kansalaisia yhdenvertaisesti, tarjoamalla tasa-arvoisen mahdollisuuden hakea asepalvelukseen ja kouluttamalla motivoituneimmat ja pätevimmät hakijat. Vapaaehtoisuus takaa motivaation ja valikoivuus soveltuvuuden. Ketään ei rangaista siitä että ei voi, pysty tai halua suorittaa asepalvelusta. Asevelvollisuus (ml. siviilipalvelus) viivästyttää usein opintoja ja haittaa niin uraa kuin perhe-elämääkin. Vapaaehtoisiksi valikoituvat sen sijaan ne, joille asepalveluksen suorittamisesta on hyötyä elämässä.
Kutsuntojen sijaan koko ikäluokalle voisi lähettää sähköisen kirjeen, jossa on tietoa maanpuolustusvelvollisuudesta ja sen täyttämisen vaihtoehdoista. Vastaamalla voisi ilmoittaa halukkuudesta suorittaa asepalvelus, ja halukkaat pyydettäisiin kutsuntoihin. Nykyisellään kutsuntojen ulottaminen koko ikäluokalle, muuttamatta nykyistä asevelvollisuutta, ei vahvista yhdenvertaisuutta vaan alleviivaa järjestelmän epätasa-arvoa entisestään.
Suomessa asepalveluksen suorittaa vuosittain noin 20 000 nuorta eli noin kolmannes ikäluokasta. Koulutettavien määrä on suuri, eikä sitä tarvitse kasvattaa. Päinvastoin koulutettavien määrässä ja reservin koossa olisi pienentämisen varaa. Rajaamalla asevelvollisuus vain yhteen sukupuoleen, jätetään ulkopuolelle yli puolet ikäluokasta. Vapaaehtoisena asepalvelukseen valitut naiset ovat motivoituneita ja osaavia. Valitsemalla koko ikäluokasta pätevimmät vapaaehtoiset nuoret koulutettaisiin paras mahdollinen reservi sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin.
Kriisitilanteissa tarvitaan monenlaisia valmiuksia
Kaikki Suomen kansalaiset ovat maanpuolustusvelvollisia. Velvollisuuden täyttäminen ei vaadi erillisen palveluksen suorittamista. Kansalaispalveluksesta on tehty useita selvityksiä eikä sille ole nähty tarvetta. COVID-19 pandemia on koetellut yhteiskunnan kykyä vastata tulevaisuuden kriiseihin ja huoltovarmuuden toimivuutta. Kansalaisten valmiuksia kriisitilanteissa voidaan parantaa olemassa olevien järjestelmien kuten koulutusjärjestelmän kautta. Juuri päätetty oppivelvollisuusiän nostaminen tarjoaa entistä paremmat mahdollisuudet huolehtia nuorten yhdenvertaisesta osaamisesta aikuisuuden kynnyksellä. Tämä poistaa tarvetta muuttaa kutsuntoja kattamaan asevelvollisuutta laajempia kysymyksiä.
Maanpuolustustahdon kannalta on olennaista, että jokainen kansalainen kokee olevansa osa yhteiskuntaa ja Suomen puolustamisen arvoiseksi. Maanpuolustustahto on MTS:n tutkimuksen mukaan heikompaa nuorten ja naisten keskuudessa. Tämä tukee näkemystä, että epätasa-arvoinen järjestelmä heikentää maanpuolustustahtoa. Miehiä koskeva asevelvollisuus ei ole yhdenvertainen. Jos yhteiskunta kohtelee kansalaisiaan eri tavoin sukupuolen perusteella, on järjestelmän oikeudenmukaisuutta vaikea perustella. Samaan aikaan yhteiskunnan muilla osa-alueilla korostetaan tasa-arvon merkitystä. Naisten vapaaehtoinen asepalvelus on tuonut näennäistä tasa-arvoa, mutta myös todistanut, että varusmiespalveluksen suorittaminen ei katso sukupuolta ja voisi siten hyvin olla sukupuolineutraali.
Nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä on räikeä tasa-arvo-ongelma. Yksikään, joka kutsuu itseään tasa-arvon kannattajaksi, ei voi kirkkain silmin puolustaa sukupuolen perusteella syrjivää järjestelmää. Missä on tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus, kun puhutaan maanpuolustuksesta?
