Hyvät ihmisoikeuksien ystävät,
Sadankomitea on osallistunut vuosikymmenien ajan aktiivisesti sekä kotimaiseen että kansainväliseen keskusteluun koskien rajoituksia aseille, jotka eivät kykene erottelemaan toisistaan siviili- ja sotilastoimijoita. Miinoihin liittyvä Ottawan sopimus on yksi menestyksistä tällä saralla. Olen itse ollut mukana tässä Sadankomitean työssä osan tästä matkasta, muun muassa niillä maljannostoilla eduskunnassa kun Suomi vihdoin teki liittymispäätöksen loppuvuodesta 2011. Tämä oli suuri kansalaisjärjestöjen työn tulos, kuten koko sopimuskin.
Kuten tänään on moni todennut, miinasopimus säästää ihmishenkiä. Aivan erityisesti sopimus säästää siviilien ja lasten henkiä. On käsittämätöntä, että Suomen valtion johto valmistelee tällaisesta sopimuksesta irtautumista.
Pienelle maalle, kuten Suomi, turvallisuutta luovat sopimukset ja vastuu. Asevarainen turvallisuus on vahvimman turvallisuutta. Sopimukset ja niistä kiinnipitäminen auttavat kaikkia. Pysymällä mukana Ottawan sopimuksessa Suomi voi osoittaa, ettei se ole painostettavissa kansalaistensa oikeuksien ja turvallisuuden heikentämiseen – eikä se ole kohtuuttoman altis ulkovaltojen hybridivaikuttamiselle sodankäynnin kansainvälisen säätelyn vähentämiseksi. Tämä jos mikä on omiaan lisäämään turvallisuutta.
Hallituksen esityksen tärkein kohta on se, jossa Ottawan sopimuksen irtisanomisen syyksi esitetään lausuma Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimmästä päämäärästä ”taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi”. Tämä päämäärä puoltaa henkilömiinakiellon pitämistä voimassa Suomessa sekä pyrkimyksiä sopimuksen vahvistamiseksi kansainvälisesti. On selvää että on ulko- ja turvallisuuspoliittinen välttämättömyys pidättäytyä epäinhimillisten aseiden käytöstä ja niiden käytön leviämisen edistämisestä.
Yksikään toimija ei ole esittänyt julkisuuteen vakuuttavia perusteluja saati todisteita henkilömiinojen tosiasiallisesta puolustuskykyä tai turvallisuutta kokonaisuutena lisäävästä vaikutuksesta. Julkisesti esitetyt positiiviset kokonaisvaikutukset perustuvat toivekuviin. Sopimuksesta irtautumisen ikävät vaikutukset ovat suuret.
Miinojen käytön haitat ovat valtavat
Väitetään että siviiliväestöä voidaan koulutettaa miten toimia kohdattaessa puolustusvoimien maastoon jättämä henkilömiina. Huomattava osa henkilömiinojen uhreista on lapsia. Hallituksen ehdottama tiedotus ja koulutus eivät ole tehokkaita tapoja ehkäistä henkilömiinojen lapsiuhreja.
Suomessa on tapana puhua varusmieskoulutuksessa annettavasta miinojen karttaan merkitsemisen koulutuksesta miinojen turvallisuuden takeena. Tämä kuulostaa jonkinlaisilta erillismiinoilta, jotka eivät olisi ollenkaan tässä samassa todellisuudessa muiden maiden miinojen käytön kanssa.
Dokumentointi on ollut monien pioneerina varusmiespalvelusta suorittaneen miehistön jäsenen mukaan puutteellista jo ennen Ottawan sopimukseen liittymistä järjestetyissä harjoituksissa.
Sodan aikana ei ole realistista odottaa paineen alla työskenteleviltä sotilailta tarkempaa dokumentaatiota.
Riskien pienentämiseen liittyvät toimet ovat ristiriitaisia ja epärealistisia, ja siksi voidaan todeta, että Suomi ei kykene olennaisesti lieventämään sopimuksesta irtautumisen oikeuteen elämään ja muihin ihmisoikeuksiin kohdistuvia riskejä.
On selvää, että Ottawan sopimuksesta irtisanoutuminen heikentää Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista asemaa ja suomalaisten turvallisuutta tuomatta merkityksellisiä hyötyjä sotilaalliseen maanpuolustukseen. Sopimuksesta ei tule irtautua
