Eduskunnan puolustusvaliokunnalle
Suomen puolustusmateriaalivienti
Eduskunnan puolustusvaliokunta käsittelee kokouksessaan 28.10. Suomen puolustusmateriaalivientiä. Suomen Rauhanliitto ja Suomen Sadankomitea ovat seuranneet pitkään asevientiä ja pyrkineet vaikuttamaan Suomen asevientipolitiikkaan. Erityisesti olemme kritisoineet vientejä sotaa käyviin maihin, konfliktialueille ja ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneihin maihin.
Asevienti on aina poliittista ja siksi luvanvaraista. Aseiden ja niiden osien vienti konfliktialueille, ihmisoikeuksia loukkaaviin tai autoritäärisiin valtioihin lisää epävakautta, ei vakautta. Suomen pitää mielestämme jatkossa toteuttaa tiukempaa ja konflikteja estävää asekauppapolitiikkaa. Aseviennissä Suomen tulisi profiloitua EU:n keskilinjan sijaan tiukan ihmisoikeuslinjan kärkimaana.
Suomen toteutuneesta asevientipolitiikasta olemme tuottaneet Uzbekistaniin, Turkmenistaniin ja Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin kohdistuvan selvityksen. Valtioneuvosto myönsi näihin maihin vientiluvat viime ja tämän vuoden aikana.
Selvityksessä esitellään ensiksi myönnetyn vientiluvan sisältö, minkä jälkeen esitellään lyhyesti kunkin maan ihmisoikeustilanne kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen, YK:n ja Yhdysvaltojen ulkoministeriön raporttien pohjalta.
Johtopäätös kaikkien kolmen maan osalta on yhteneväinen. Kunkin maan heikon ihmisoikeustilanteen johdosta vientilupia ei olisi pitänyt myöntää, koska on mahdollista, että Suomesta vietyjä aseita ja tarvikkeita voitaisiin käyttää ihmisoikeusloukkauksiin. Tämä ei tarkoita, että muut viennit olisivat olleet ongelmattomia, vaan olemme rajanneet selvityksen kolmeen maahan. Esimerkiksi Turkin viimeaikaisen kehityksen valossa sinne suuntautuvaa vientiä ei tulisi sallia.
Aseviennin lupakäytäntöjä tulisi yleisesti tiukentaa. Erityistä tarkkuutta vaaditaan pienaseiden ja ammusten vientilupia käsiteltäessä sekä niiden loppukäytön valvonnassa. Lupapäätöksissä tulisi myös toteuttaa alueellista harkintaa, koska aseet kulkeutuvat konfliktista toiseen. Konfliktit ja konfliktiherkkyys on usein alueellista, ei vain yksittäiseen maahan liittyvää.
Helsingissä 27.10.2016
Laura Lodenius
toiminnanjohtaja
Suomen Rauhanliitto – Finlands Fredsförbund
Timo Mielonen
puheenjohtaja
Suomen Sadankomitea
Uzbekistan
Valtioneuvosto myönsi 16.6.2016 Sako Oy:lle luvan viedä Uzbekistaniin 150 kappaletta suujarrun sisältäviä tarkkuuskiväärejä Sako TRG M10 .338 LM sekä niihin liittyviä tarvikkeita, muun muassa kaliiperinvaihtosarjat, äänenvaimentimet ja kiikaritähtäimet. Loppukäyttäjäksi valtioneuvoston päätöksessä ilmoitettiin Uzbekistanin puolustusministeriö.
Vientiluvasta päättäminen valtioneuvostossa osoittaa, että viennillä on ollut ulko- ja turvallisuuspoliittinen merkittävyys. Todennäköisesti päätöstä valmisteltaessa on arvioitu myös Uzbekistanin ihmisoikeustilannetta, mutta arvioinnilla ei ilmeisestikään ole ollut vaikutusta päätökseen. Ulko- ja turvallisuuspoliittiset lausunnot ovat salaisia, mistä syystä emme tiedä, millaiseksi maan ihmisoikeustilanne on arvioitu.
Ihmisoikeustilanteen kuvaus
Amnesty Internationalin (AI) mukaan Uzbekistanin poliisi ja kansallisen turvallisuuden viranomaiset käyttävät jatkuvasti ja rutiininomaisesti kidutusta epäiltyihin ja pidätettyihin. Erityisen yleisesti kidutetaan valtionvastaisuudesta tai terrorismista syytettyjä. Valtionvastaisesta toiminnasta epäiltyjen osalta pidätykset ja kiduttaminen tavanomaisesti on ulotettu koko perheeseen.
AI raportoi myös sananvapauden puutteesta sekä ihmisoikeuspuolustajien heikosta asemasta. Raportin mukaan YK:n ihmisoikeuskomitea on ilmaissut huolensa raporteista ahdistelusta, seurannasta, mielivaltaisista pidätyksistä ja vangitsemisista, kidutuksesta sekä riippumattomien toimittajien, hallituksen vastustajien, ihmisoikeuspuolustajien ja muiden aktivistien tekaistuihin syytöksiin perustuvista oikeudenkäynneistä.
Human Right Watchin (HRW) vuosiraportti kertoo useiden vangittujen ihmisoikeuspuolustajien heikosta terveydentilasta ja -hoidosta. Raportin mukaan kidutusta käytetään laajasti, eikä kiduttajia rangaista.
HRW:n raportin mukaan valtiojohtoinen pakkotyö oli yleistä. Opettajia, lääkäreitä, sairaanhoitajia, virkamiehiä ja yksityisen sektorin työntekijöitä oli pakotettu poimimaan puuvillaa uhkaamalla joko erottamisella tai palkan, eläkkeen ja sosiaalietuuksien menetyksellä.
Yhdysvaltojen ulkoministeriön ihmisoikeuksia käsittelevä maaraportti määrittelee Uzbekistanin autoritaariseksi maaksi. Sen merkittävimmiksi ihmisoikeusongelmiksi listataan kidutus sekä vankien mielivaltainen kohtelu, oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumattomuus ja piittaamattomuus oikeusvaltioperiaatteesta. Hallituksen vaihdos vaalien kautta ei myöskään raportin mukaan ole mahdollista.
YK:n ihmisoikeuskomitea muistuttaa Uzbekistania aikaisemmista huomautuksistaan kidutuksesta sekä kehottaa hallitusta pikaisesti muuttamaan lainsäädäntöä, jotta se olisi sopusoinnussa YK:n kidutuksen vastaisen sopimuksen kanssa. Ihmisoikeuskomitea kehottaa myös lopettamaan pakkotyön puuvillan poiminnassa.
Johtopäätös
Edellä olevat ihmisoikeusraportit osoittavat selkeästi autoritaarisesti hallitun Uzbekistanin heikon ihmisoikeustilanteen. Tästä johtuen on mahdollista, että Suomesta vietyjä aseita ja tarvikkeita voitaisiin käyttää ihmisoikeusloukkauksiin.
Laissa puolustustarvikkeiden viennistä todetaan: "Luvan myöntäminen ja julkaiseminen perustuu kokonaisharkintaan, jossa on otettava huomioon sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä hyväksytty Euroopan unionin neuvoston yhteinen kanta (2008/944/YUTP)".
Valtioneuvoston Sako Oy:lle myöntämä vientilupa on ristiriidassa Euroopan unionin neuvoston yhteisen kannan 2. perusteen kanssa, koska:
a) on olemassa selkeä vaara, että vietävää sotilasteknologiaa tai vietäviä puolustustarvikkeita saatetaan käyttää kansalliseen sortotoimintaan;
b) YK:n ihmisoikeustoimikunta on todennut maassa vakavia ihmisoikeusloukkauksia.
Euroopan unionin neuvoston yhteisen kannan mukaan vientilupa on evättävä, mikäli 2. periaatteen a-kohta toteutuu ja noudatettava erityistä varovaisuutta, mikäli b-kohta toteutuu. Näin ollen valtioneuvoston ei olisi pitänyt myöntää Sako Oy:lle lupaa tarkkuuskivääreiden ja niiden osien viennille Uzbekistaniin.
Turkmenistan
Valtioneuvosto myönsi 7.5.2015 Sako Oy:lle vientiluvan kolmen eri tarkkuuskiväärimallin viemiseksi Turkmenistanin puolustusministeriölle. Kutakin mallia sai viedä kahdesta kymmeneen kappaletta, minkä lisäksi vientilupa myönnettiin erilaisille varusteille.
Toukokuussa myönnetyn luvan jatkoksi puolustusministeriö myönsi syyskuussa Sako Oy:lle vientiluvan (FI.PLM.2015-4406) 50 Sako TRG M10 tarkkuuskiväärille sekä 50 kiikaritähtäimelle. Lisäksi lupaan sisältyi 100 000 patruunan vienti.
Ihmisoikeustilanteen kuvaus
Vientiluvasta päättäminen valtioneuvostossa ensimmäisen vientiluvan osalta osoittaa, että viennillä on ollut ulko- ja turvallisuuspoliittinen merkittävyys. Todennäköisesti päätöstä valmisteltaessa on arvioitu myös Turkmenistanin ihmisoikeustilannetta, mutta arvioinnilla ei ilmeisestikään ole ollut vaikutusta päätökseen. Ulko- ja turvallisuuspoliittiset lausunnot ovat salaisia, mistä syystä emme tiedä, millaiseksi maan ihmisoikeustilanne on arvioitu.
Human Rights Watchin (HRW) vuosiraportissa todetaan Turkmenistanin ihmisoikeustilanteen heikentyneen vuoden 2015 aikana. Hallitus muun muassa rajoittaa mediaa ja uskonnonvapautta sekä sortaa kansalaisjärjestöjä.
HRW:n raportin mukaan poliittisesti motivoidut pidätykset ja tuomiot ovat yleisiä. Esimerkiksi toisinajattelija Gulgeldy Annaniazov pidätettiin vuonna 2008 ja hänelle langetettiin 11 vuoden tuomio, mutta hänen perheensä ei tiedä, mistä Annaniazovia syytettiin.
HRW:n raportin mukaan kidutusta käytetään erityisesti turvallisuusjoukkojen tiloissa, eikä puolueettomia ihmisoikeustarkkailijoita, mukaan luettuna YK, ole päästetty maahan.
Amnesty Internationalin (AI) vuosiraportti käsittelee pitkälti samoja ongelmia kuin HRW:n raportti. Niiden lisäksi AI raportoi asukkaiden karkotuksista Ashgabatin alueelta.
Yhdysvaltojen ulkoministeriön ihmisoikeuksia käsittelevä maaraportti määrittelee Turkmenistanin presidenttijohtoiseksi autoritaariseksi valtioksi. Turkmenistanin oikeuslaitos ei kykene takaamaan puolueetonta oikeudenkäyntiä, vaikka lain mukaan oikeuslaitos on itsenäinen. Raportin mukaan oikeuslaitos on myös korruptoitunut ja tehoton.
Mielivaltaiset pidätykset ja vangitsemiset ovat yleisiä, vaikka laki ne kieltää. Samoin laki takaa kotirauhan, kansalaisoikeudet ja viestisalaisuuden, mutta näitä oikeuksia rikotaan mielivaltaisesti.
YK:n ihmisoikeuskomitea kehottaa kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen toteutumista tarkastelevassa raportissa Turkmenistanin valtiota muun muassa toimimaan kidutuksen poistamiseksi, poistamaan liikkumisrajoitukset, vähentämään korruptiota sekä takaamaan sananvapauden toimittajille ja ihmisoikeuspuolustajille.
Johtopäätös
Edellä olevat ihmisoikeusraportit osoittavat selkeästi Turkmenistanin heikon ihmisoikeustilanteen. Tästä johtuen on mahdollista, että Suomesta vietyjä aseita ja tarvikkeita voitaisiin käyttää ihmisoikeusloukkauksiin.
Laissa puolustustarvikkeiden viennistä todetaan: "Luvan myöntäminen ja julkaiseminen perustuu kokonaisharkintaan, jossa on otettava huomioon sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä hyväksytty Euroopan unionin neuvoston yhteinen kanta (2008/944/YUTP)".
Valtioneuvoston ja puolustusministeriön Sako Oy:lle myöntämät vientiluvat ovat ristiriidassa Euroopan unionin neuvoston yhteisen kannan 2. perusteen kanssa, koska:
a) on olemassa selkeä vaara, että vietävää sotilasteknologiaa tai vietäviä puolustustarvikkeita saatetaan käyttää kansalliseen sortotoimintaan;
b) YK:n ihmisoikeustoimikunta on todennut maassa vakavia ihmisoikeusloukkauksia.
Euroopan unionin neuvoston yhteisen kannan mukaan vientilupa on evättävä, mikäli 2. periaatteen a-kohta toteutuu ja noudatettava erityistä varovaisuutta, mikäli b-kohta toteutuu. Näin ollen valtioneuvoston ei olisi pitänyt myöntää Sako Oy:lle lupaa tarkkuuskivääreiden ja niiden osien viennille Turkmenistaniin.
Yhdistyneet arabiemiirikunnat
Valtioneuvoston yleisistunnossa 10.9.2015 myönnettiin Nammo Lapua Oy:lle oikeus viedä Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin patruunoita yhteensä 150 000 kappaletta. Tuotteiden loppukäyttäjäksi päätöksessä ilmoitettiin Yhdistyneiden arabiemiirikuntien puolustusvoimat (GHQ Armed Forces Presidential Special Guard).
Vientiluvasta päättäminen valtioneuvostossa osoittaa, että viennillä on ollut ulko- ja turvallisuuspoliittinen merkittävyys. Todennäköisesti päätöstä valmisteltaessa on arvioitu myös Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien ihmisoikeustilannetta, mutta arvioinnilla ei ilmeisestikään ole ollut vaikutusta päätökseen. Ulko- ja turvallisuuspoliittiset lausunnot ovat salaisia, mistä syystä emme tiedä, millaiseksi maan ihmisoikeustilanne on arvioitu.
Ihmisoikeustilanteen kuvaus
Human Right Watchin (HRW) vuosiraportissa todetaan mielivaltaisten pidätysten jatkuneen Arabiemiirikunnissa. Hallitusta kritisoineita henkilöitä myös katoaa ja hallituksen turvallisuusjoukot jatkavat pidätettyjen kidutusta ennen oikeudenkäyntiä.
Arabiemiirikuntien sananvapaustilanne on heikko. Ihmisoikeuspuolustajien kanssa keskustelevien riskinä on pidätys ja vangitseminen. Vuonna 2014 säädetyn terrorisminvastaisen lain mukaan on säädetty kuolemantuomio niille, joiden todetaan syyllistyneen kansallisen yhtenäisyyden tai yhteiskuntarauhan vastaisiin toimiin.
Siirtotyöläisten osuus Arabiemiirikunnissa on korkea, HRW:n mukaan 88,5 prosenttia maan asukkaista on siirtotyöläisiä. Toimeenpannuista työolojen uudistuksista huolimatta alipalkkaus ja pakkotyö ovat edelleen merkittäviä ongelmia.
Yhdysvaltojen ulkoministeriön ihmisoikeuksia käsittelevä maaraportti määrittelee Arabiemiirikunnat patriarkaalisesti hallituksi maaksi, jossa ei ole poliittisia puolueita ja jossa vain pieni osa kansalaisista voi osallistua päätöksentekijöiden valintaan.
Merkittävimmiksi ihmisoikeusongelmiksi listataan hallituksen vaihtomahdollisuuden puuttuminen, kansalaisoikeuksien rajoittaminen, pidätykset ilman syytä määrittelemättömäksi ajaksi ja kuolemanrangaistuksen käyttö.
Raportissa kerrotaan poliisin käyttävän kidutusta, vaikka se on kielletty perustuslaissa. Käytössä olevan sharia-lain mukaan raipparangaistuksia voidaan käyttää muun muassa esiaviollisesta seksistä tai alkoholin tai huumeiden käytöstä.
Perustuslaissa taattu oikeudenmukainen oikeudenkäynti ei myöskään käytännössä toteudu, koska poliittinen johto pystyy vaikuttamaan oikeuden päätöksiin.
YK:n naisten syrjinnän vastainen komitea on kehottanut Arabiemiirikuntia välittömästi mitätöimään lainsäädännöstään säädökset, jotka oikeuttavat naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan, seksuaalisen väkivallan sekä julman ja epäinhimillisen kohtelun. Komitea kehottaa Arabiemiirikuntia myös tehostamaan naisiin ja tyttöihin kohdistuvan ihmiskaupan vastaisia toimia.
Johtopäätös
Edellä olevat ihmisoikeusraportit osoittavat selkeästi patriarkaalisesti hallitun Yhdistyneiden arabiemiirikuntien heikon ihmisoikeustilanteen. Tästä johtuen on mahdollista, että Suomesta vietyjä aseita ja tarvikkeita voitaisiin käyttää ihmisoikeusloukkauksiin.
Laissa puolustustarvikkeiden viennistä todetaan: "Luvan myöntäminen ja julkaiseminen perustuu kokonaisharkintaan, jossa on otettava huomioon sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä hyväksytty Euroopan unionin neuvoston yhteinen kanta (2008/944/YUTP)".
Valtioneuvoston Nammo Lapua Oy:lle myöntämä vientilupa on ristiriidassa Euroopan unionin neuvoston yhteisen kannan 2. perusteen kanssa, koska:
a) on olemassa selkeä vaara, että vietävää sotilasteknologiaa tai vietäviä puolustustarvikkeita saatetaan käyttää kansalliseen sortotoimintaan;
b) YK:n ihmisoikeustoimikunta on todennut maassa vakavia ihmisoikeusloukkauksia.
Euroopan unionin neuvoston yhteisen kannan mukaan vientilupa on evättävä, mikäli 2. periaatteen a-kohta toteutuu ja noudatettava erityistä varovaisuutta, mikäli b-kohta toteutuu. Näin ollen valtioneuvoston ei olisi pitänyt myöstää Nammo Lapua Oy:lle lupaa patruunoiden viennille Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin.
