Ulkoministeriön lausuntopyyntö asiaan Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi VN/21891/2022

Suomen turvallisuutta ei voi lisätä tukeutumalla ydinaseiden käyttöön

Rauhanjärjestö Sadankomitea kiittää mahdollisuudesta antaa pyydetty lausunto ulkoministeriölle hallituksen esitykseksi eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi.

1. Pohjois-Atlantin sopimuksesta

Suomi on sitoutunut ja nostanut ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan keskeiselle sijalle YK:n päätöslauselmat 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus sekä 2250 Nuoret, rauha ja turvallisuus. Hallituksen esityksestä ei kuitenkaan käy ilmi, miten ne on huomioitu valmistelussa (luku 1.5 Valmistelu) tai miten nyt esitettävä sopimus vahvistaisi niiden täytäntöönpanoa (luku 7 Esityksen vaikutukset). Toivomme, että hallitus huomioi nämä seikat lopullisessa esityksessään.

2. Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi

Esitämme, että artiklan XI 1. kohdassa ”sensuuri” muutetaan muotoon ”sensuuria” ja 2. pykälän lauseen loppuun lisätään piste. Ymmärrämme, että tämä hallituksen esitys on laadittu nopealla aikataululla, mutta toivomme silti näin merkittävässä asiassa huolellisuutta.

3. Hallituksen esityksen perusteluista

Esityksen heikkoutena on suppea voimassa olevan lainsäädännön arviointi: laajempi tarkastelu olisi ollut tarpeen. Tämä on perusteltua jo sen takia, että sopimuksessa on kyse täysin uudenlaisesta kansainvälisen yhteistyön muodosta ”eikä se täysin rinnastu mihinkään aiempaan kansainväliseen järjestöön tai sopimusjärjestelyyn, jonka jäsenenä tai osapuolena Suomi on” (s. 61). Esityksen mukaan sopimuksesta ei aiheudu välitöntä muutostarvetta kansalliseen lainsäädäntöön, mutta kuitenkin esityksessä kuvataan useita lakeja, joihin tullaan tekemään muutoksia. Näemme, että näitä vaikutuksia olisi tullut arvioida jo tässä esityksessä, jotta kansanedustajille ja kansalaisille on selvää sopimusta hyväksyessään, mitä tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia he tulevat samalla hyväksymään.

”Mielestämme suomalaiset ansaitsevat hallituksen esityksessä selkeämmän vastauksen siihen, mihin heidät voidaan lähettää maanpuolustusvelvollisuuden täyttämiseksi liikekannellepanossa. Suomalaisilla tulee olla oikeus kieltäytyä aseellisesta maanpuolustusvelvollisuudesta Suomen valtionrajojen ulkopuolella.”

3.1 Joukkotuhoaseet

Näemme hallituksen esityksen suurimpana haasteena puutteellisen arvioinnin suhteessa joukkotuhoaseisiin. Esityksen taustoituksessa viitataan ajankohtaisselontekoon (VNS 1 /2022 vp, s. 9), että Venäjän tekemä ydinaseilla uhkailu on väärin. Silti vastauksessa turvallisuusympäristön muutokseen turvaudutaan samaan pelotteeseen: “Aseellisen voimankäytön ennaltaehkäisemiseksi Nato pyrkii nostamaan hyökkäyksen kynnyksen mahdollisimman korkeaksi. Tähän sisältyy myös Naton ydinasepelote, joka perustuu viime kädessä Yhdysvaltojen ydinaseisiin.”

Sivulla 11 todetaan kehäpäätelmänomaisesti, että ”niin kauan kuin ydinaseita on olemassa, se [Nato] pysyy ydinaseliittona”. Esityksessä ei tuoda uskottavasti esille, miten Suomi konkreettisesti edistää ydinaseriisuntaan. Nostamme esille huolen, että hyväksymällä sopimuksen Suomi heikentää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa keskeisesti kuulunutta aseidenriisuntaa. Varsinainen arviointi joukkotuhoaseista on tehty käytännössä kahdella lauseella (4.4. Lainsäädännön arviointi, sivu 33 viimeinen kappale). Arvioinnin lähtökohtana ovat selvästi olleet ydinaseet itsessään, mutta normaalin käytännön mukaan aseita arvioidaan ensi sijassa niiden käytön ja käytöstä syntyvien vaikutusten perusteella. Nato itse muistuttaa olevansa ydinaseliitto ja 5:n artiklan perustuvan viime kädessä ydinaseiden käyttöön. Tästä syystä hallituksen esityksessä tulisi arvioida rikoslain 34 luvun 6 §:n lisäksi esimerkiksi 3–5 § ja rikoslain 11 luvun 5–6 § (sotarikokset). Esityksessä ei oteta kantaa siihen, mikä olisi ydinaseiden käyttämisestä päättämisessä tai niiden käyttöön osallistuneiden Suomen kansalaisten oikeudellinen asema. Esimerkiksi ydinasekieltosopimuksen solmimisprosessissa on tuotu hyvin esille, että ydinaseiden käyttäminen tulee olemaan käytännössä sotarikos. Esityksessä tulisi tältä osin tarkastella sen suhdetta muuhun Suomea sitovaan kansainväliseen lainsäädäntöön kuten Geneven sopimuksiin.

3.2 Ilmastoturvallisuus

Suomen merkittävimpien turvallisuusuhkien joukkoon kuuluu ilmastonmuutos. Hallituksen esityksessä luvussa 2.4. Yhteistyövarainen turvallisuus on mainittu Naton yhtenä tehtävänä olevan ”ilmastonmuutokseen vastaaminen”. Naton Climate Plan ei ole kovin kunnianhimoinen. Esityksessä ei huomioida sopimuksen vaikutuksia ilmastonmuutokseen, koska asevoimat ovat yksi suurimpia ilmastopäästöjen aiheuttajia. Asevoimien päästöt ovat Kioton sopimuksen ulkopuolella ja siksi sopimuksen solmiminen saattaa vastoin Suomen ilmasto-ohjelmaa kiihdyttää ilmastonmuutosta. Esityksessä ei arvioida, miten se edistää ilmastonmuutoksen aiheuttamaan turvallisuusuhkaan vastaamista eli miten hyvin sotilasliitto Nato kykenee siihen vastaamaan ilmastotoimijana. Toivomme hallituksen lopullisessa esityksessä arvioitavan sopimuksen vaikutuksia Suomen itselleen asettamiin ilmastonmuutokseen liittyviin päätöksiin.

3.3 Sotilaallinen maanpuolustus

Sopimuksessa on arvioitu Suomen asevoimien henkilöstön ja varusmiesten asemaa, mutta kysymys siitä, voidaanko reserviläisiä myös liikekannallepanossa lähettää vastoin tahtoaan ulkomaille, on jätetty avoimeksi viitaten vain perustuslain 129 §:ään ja ylipäällikön käskyvaltaan sotilasasioissa (s. 70–71). Mielestämme suomalaiset ansaitsevat hallituksen esityksessä selkeämmän vastauksen siihen, mihin heidät voidaan lähettää maanpuolustusvelvollisuuden täyttämiseksi liikekannellepanossa. Suomalaisilla tulee olla oikeus kieltäytyä aseellisesta maanpuolustusvelvollisuudesta Suomen valtionrajojen ulkopuolella.

Aiemmissa lausunnoissamme ajankohtaisselonteosta ja valtion vuoden 2023 talousarviosta nostimme esille, ettei sopimuksen kustannusvaikutuksia tiedetä. Hallituksen esityksessä on avattu ajankohtaisselontekoa tarkemmin sopimuksen hyväksymisen vaikutuksia valtiontalouteen. Esityksen perusteella sopimus tulee kasvattamaan valtion menoja tilanteessa, jossa puolustusmenot ovat kasvaneet kymmenillä prosenteilla viimeisten vuosien aikana. Esityksestä ei käy ilmi aiotaanko menoja tasapainottaa, aiotaanko tasapainottaminen toteuttaa puolustusbudjetin sisällä vai muilta hallinnonaloilta.

3.4 Vaikutus demokratiaan

Suomalaisen demokratian perustana on Andreas Chydeniuksen ajoista lähtien ollut tiedon saatavuus ja siten median sekä kansalaisyhteiskunnan mahdollisuus valvoa vallankäyttäjiä. Esityksessä on käsitelty Naton tietoturvamalleja (7.4. Vaikutukset viranomaistoimintaan), mutta ei sitä, kuinka paljon jäsenyys sotilasliitossa tulee käytännössä vähentämään eduskunnan ja median saatavilla olevaa tietoa. Esityksessä tulisikin arvioida myös vaikutuksia julkisuuslakiin.

Suomessa on ollut läpi hallituksen käytäntö, että sotatuotteiden eli puolustustarvikkeiden vientiluvat ovat olleet julkisia ja siten medialla, että kansalaisyhteiskunnalla on ollut mahdollisuus arvioida ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteutumista. Suomen ulkopolitiikan suurimpana saavutuksena on pidetty kansainvälisen asekauppasopimuksen solmimista. Esityksessä ei ole arvioitu sen vaikutuksia puolustustarvikkeiden viennin läpinäkyvyyteen, asekauppasopimukseen ja ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamiseen.

Lopuksi toteamme, että periaatteellisista lähtökohdistamme tarkasteltuna sopimusta ei tulisi hyväksyä. Jäsenyys sotilasliitossa ei ole pitkällä aikavälillä kestävä ratkaisu tilanteessa, jossa yhteiskunnalliset voimavarat tulisi keskittää kiireellisesti yhteiskunnan kantokyvyn ja ympäristön suojelemiseen sekä konfliktien ratkaisemiseen ilman voimakeinoja tai ydinaseilla uhkaamista.