Asia: Ulkoministeriön kansalaisjärjestökuuleminen YK:n ihmisoikeusneuvoston 57. istunnosta 2. syyskuuta 2024
Pidämme hyvänä, että Suomi on osoittanut valmiutta edistää oikeutta totuuteen käynnistämällä saamelaisten totuus- ja sovintokomission sekä kuurojen ja viittomakieltä käyttävien totuus- ja sovintoprosessin. Erityisraportoijan raportissa nostetaan esille useita merkittäviä puutteita saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin työstä. Toivomme, että Neuvosto seuraa, miten Suomi edistyy raportissa esitettyjen puutteiden korjaamisessa. Toivomme Neuvoston myös huomioivan, ettei Suomi ole vuosikymmenien selvitysten jälkeen edelleenkään ratifioimassa saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksia (ILO 169) ja minimoimassa heihin kohdistuvaa rakenteellista väkivaltaa.
Suomi on tunnettu kansalaisyhteiskunnan tukija ja kansalaisyhteiskuntana olemme saaneet esitellä sitä ylpeydellä ympäri maailmaa. Nyt Suomi lakkauttaa tai merkittävästi leikkaa suomalaisten kansalaisjärjestöjen rahoitusta, että niiden kautta sekä suoraan tapahtuvaa globaalin kansalaisyhteiskunnan rahoitusta. Tämä herättää kysymyksen siitä, että kuinka Suomi pyrkii estämään globaalin kansalaisyhteiskunnan tilan kaventamisen. Toivomme Suomen edistävän läpinäkyviä mekanismeja, joilla varmistutaan kansalaisyhteiskuntaan kohdistuvien kostotoimien estäminen myös meillä Suomessa esimerkiksi valtiontalouden prosessien yhteydessä.
Toivomme Ulkoministeriön pohtivan, miten jatkossa turvataan kansalaisyhteiskunnan monipuoleinen osallistuminen kansalaisjärjestökuulemisiin, kun järjestöt joutuvat leikkauksien takia irtosanomaan henkilöstöään ja priorisoimaan työtehtäviään sekä siirtämään niitä vapaaehtoisille. Esimerkiksi olisiko tarvetta ja mahdollista järjestää kansalaisjärjestökuulemiset virka-ajan jälkeen, jolloin myös vapaaehtoiset voivat helpommin osallistua niihin.
Neuvoston istunnossa käsitellään useiden sellaisten maiden tilanteita, joissa rikotaan aseistakieltäytyjien perustavanlaatuista ihmisoikeutta kieltäytyä aseista, heitä rangaistaan mielipidevankeina tai jopa lähetetään sotaan vaarantaen näin heidän oikeutensa elämään. Toivomme Suomen nostavan esille erityisesti Venäjän laittomasta hyökkäyssodasta kieltäytyvien aseistakieltäytyjien sekä heitä puolustavien organisaatioiden aseman niin kyseisissä maissa kuin niiden naapurimaissa. Esimerkiksi Aseistakieltäytyjäliitto on keskeinen Suomessa venäläisiä aseistakieltäytyjiä tukeva ja neuvova organisaatio. Suomi on päättänyt lakkauttaa sen saaman rauhantyön valtionavustuksen vuoden 2025 alusta, jolloin Suomen tulisi selvittää, miten meillä jatkossa järjestetään venäläisten ja muiden kansainvälisten aseistakieltäytyjien tukeminen ja neuvonta.
