Suomi on hakenut jäsenyyttä sotilasliitto Natossa. On ymmärrettävää, että Venäjän laiton ja täysin tuomittava hyökkäyssota on saanut aikaan tarpeen reagoida tilanteeseen nopeasti. Venäjän hallinnon sotatoimet ja sotajoukkojen järkyttävät kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaiset rikokset erityisesti siviilejä vastaan ovat koskettaneet meitä kaikkia.
Mielestämme sotilasliittoon liittymisen yhteydessä ei keskusteltu riittävästi pitkän aikavälin turvallisuuskehityksestä Euroopassa ja globaalisti, Suomen velvoitteista sotilasliitossa ja Naton ydinasepolitiikan merkityksestä. Samalla korostamme, että sotilaallisella varustautumisella ja sotilaallisilla toimilla uhkailulla sekä lisäämällä militarismia ei rakenneta luotettavaa rauhaa Eurooppaan.
On ensiarvoisen tärkeää ymmärtää, että Naton jäsenenä Suomi on osana ydinasepelotetta ja siten hyväksyy joukkotuhoaseilla uhkaamisen tai niiden käytön. Ydinaseiden käyttö Euroopassa tulisi johtamaan vähintään kymmenientuhansien, jopa satojentuhansien siviilien surmaamiseen. Tämä olisi kansainvälisen oikeuden vastaista ja rikos ihmiskuntaa vastaan.
Näitä jäsenyyden mukanaan tuomia avoimia kysymyksiä Suomen ja suomalaisten on käsiteltävä osana uutta paikkaansa globaalissa maailmassa ja ennen kaikkea osana omaa itseymmärrystään.
Suomi on pitkään toiminut rauhanvälittämisen suunnannäyttäjänä, jonka ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pohjannut kansainvälisten sopimusten vahvistamiseen ja yhteistyöhön. Naton jäsenenä Suomen on uskallettava jatkaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkää linjaa konfliktien ennaltaehkäisyn, kansainvälisen lain vahvistamisen ja rauhanomaisten ratkaisujen tukijana niin Natossa kuin sen ulkopuolella.
Nato-jäsenyys ei ole kestävä ratkaisu mihinkään Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen haasteeseen. Sotilasliitot ovat itsessään vastakkainasetteluja ylläpitäviä ja kasvattavia. Asevaraiseen turvallisuuteen nojaaminen ei vie meitä lähemmäs ekologisesti kestävää ja elinkelpoista planeettaa. Sotilasliittona Natolla ei ole ratkaisua aikamme suuriin turvallisuusongelmiin, kuten terrorismiin, ilmastonmuutokseen tai pandemioiden leviämiseen.
On yhä muistettava, että EU ja YK ovat Suomen keskeisiä ulko- ja turvallisuuspoliittisia areenoita, emmekä voi perustaa turvallisuuttamme yksin Naton varaan. Mielipidemittausten mukaan nuoret eivät halunneet Suomen liittyvän Natoon eikä heitä otettu mukaan päätöksentekoon, vaikka nuoret tulevat maksamaan laskun. Kiireeseen vetoaminen peitti alleen sen, että muilla sukupolvilla on ollut aikaa käydä keskustelua sotilaallisesta liittoutumisesta vuosia ja vuosikymmeniä.
Rauhanpolitiikkaa tarvitaan myös sotilasliittoon kuuluvassa Suomessa, jopa enemmän kuin ennen. Kestävä ja oikeudenmukainen rauha ilman sotilasliittoja, ydinaseita ja suuria armeijoita ei ole näköpiirissä tänään, mutta suurten visioiden tavoittelu on ajanut ihmiskunnan saavuttamaan mahdottomia. Rauhanjärjestö Sadankomitean ja rauhanliikkeen toiminnalle niin sotien, asevarustelun, ydinaseiden kuin sotilasliiton vastustamisessa on edelleen tarvetta ja tilaa, myös sotilaallisesti liittoutuneessa Suomessa.
