Rauhanjärjestö Sadankomitea on tyrmistynyt valtioneuvoston päätöksestä myöntää maastavientilupa Sako Oy:lle Uzbekistaniin. Vientiluvalla Sako saa viedä muun muassa 150 tarkkuuskivääriä, äänenvaimentimia ja kiikaritähtäimiä. Aseiden ja niihin kuuluvien tarvikkeiden loppukäyttäjä on Uzbekistanin armeija.
Uzbekistanin ihmisoikeutilanne on huolestuttava. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan Uzbekistanissa tuhansia ihmisiä on vangittu poliittisin perustein, kidutus on osa rikosoikeusjärjestelmää ja viranomaiset vainoavat kansalaisjärjestöaktiiveja, oppositiopoliitikkoja sekä toimittajia.
Suomea oikeudellisesti sitova Euroopan unionin yhteinen kanta edellyttää, että jäsenvaltion on ”evättävä maastavientilupa, jos on olemassa selkeä vaara, että vietävää sotilasteknologiaa tai vietäviä puolustustarvikkeita saatetaan käyttää kansalliseen sortotoimintaan”. Lisäksi erityistä varovaisuutta on noudatettava vientilupien myöntämisessä maihin, joissa ”Yhdistyneiden Kansakuntien, Euroopan unionin tai Euroopan neuvoston toimivaltaiset elimet ovat todenneet vakavia ihmisoikeusloukkauksia”.
Kun tiedetään Uzbekistanin heikko ihmisoikeustilanne, on järkyttävää, että vientilupa on myönnetty. On myös kyseenalaista, kuinka täsmällisesti Suomi kykenee valvomaan vietävien aseiden ja tarvikkeiden loppukäyttöä. Erityisesti pienaseiden, joista Sakon vientiluvassa on kyse, laiton myynti eteenpäin on yleistä.
”On kummallista, että Suomen hallitus myöntää vastoin kansainvälisiä sitoumuksiaan vientilupia sekä sotaa käyviin että ihmisoikeuksia loukkaaviin maihin”, Sadankomitean puheenjohtaja Timo Mielonen ihmettelee. ”Sekä Sako Oy:n tapaus että aiemmat päätökset vientiluvista esimerkiksi Jemenissä sotivaan Arabiemiraatteihin osoittavat, että Suomen asevientivalvonta on selvästi puutteellista. Näyttää siltä, että suomalaisyritysten vienninedistäminen painaa vaakakupissa enemmän kuin ihmisoikeudet”, Mielonen toteaa.
