– Aikana, jona valtio ottaa velkaa ja kansalaiset joutuvat kiristämään vyötä on uusiin asehankintoihin satsaaminen todella outo signaali, ihmettee Sadankomitean pääsihteeri Eekku Aromaa.
– Jos puolustusvoimien strategiaihmiset osaavat manipuloida vihollista yhtä hyvin kuin suomalaista turvallisuuspoliittista keskustelua, niin täytyy onnitella. Kansalaisten annetaan naama punaisena väitellä Natosta ja minkälaisella lauseella Nato-optiosta puhutaan, kun pysyvä ja merkittävä määrärahakorotus on koko ajan ollut keskeisin tavoite, toteaa Laura Lodenius Rauhanliitosta.
Hallituksen esitys tasokorottaa pysyvästi puolustusmäärärahoja laman kynnyksellä hämmästyttää rauhanjärjestöjä Suomi on pitkään ajanut kaksilla raiteilla puolustuspolitiikassa, ja nyt huonoista talousnäkymistä ja vakaista rauhannäkymistä välittämättä vain kiihdytetään vauhtia, ihmettelevät rauhanjärjestöt. Suomen puolustusmäärärahat ovat jo ilman varsinaisia tasokorotuksia nousseet 65% viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Hallituksen kahden raiteen politiikka haluaa samanaikaisesti säilyttää massa-armeijan ja koko miesikäluokan asevelvollisuuden sekä varustaa kallista ja modernia tekno-armeijaa. Poliittisilla päättäjillä pitäisi olla rohkeutta ja vastuuntuntoa tehdä valinta näiden kahden välillä, varsinkin jos armeija itse ei pysty sitä tekemään. Nykyistä päättämättömyyden politiikkaa jatkamalla puolustusbudjetin kasvulle ei ole kattoa.
Suomalainen lähes koko miesikäluokan asekoulutus on poikkeus läntisten valtioiden keskuudessa. Käytännössä koulutamme enemmän miehiä asevelvollisuuden kautta kuin sodan ajan tehtävissä tarvittaisiin. Vaikka reservin pienennys onkin asetettu tavoitteeksi, ei silti ilmeisesti olla valmiita keventämään nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää. Tämä on kestämätön yhtälö.
Keskeisiä uhkakuvia globalisoituneessa maailmassa ovat mm. joukkotuhoaseiden leviäminen, terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus, ilmastonmuutos ja luonnonvarojen loppuminen. Mihinkään näihin uhkiin ei vastata korottamalla puolustusmenoja.
Vuonna 2007 maailman sotilasmenot olivat jo yli 1300 miljardia vuodessa. Suomen ei tule paisuttaa maailman aseteollisuutta osallistumalla kilpajuoksuun koko ajan kallistuvasta sotateknologiasta. Suomen resurssit tulee käyttää todellisiin kansalaisten arjen turvallisuuteen liittyviin asioihin. Myös eduskunnassa on tähän mennessä enemmistö puolueista suhtautunut puolustumäärärahojen kasvattamiseen kriittisesti.
Talouslaman alla Suomen haaste on vahvistaa sosiaaliturvaa, etteivät työttömyyden uhkaamat ihmiset jää ilman tukea eivätkä leipäjonot kasva. Se on turvallisuuspolitiikkaa, jos mikä!
Lisätietoja: Rauhanliitto: Laura Lodenius 040 717 7762
