KANNANOTTO 6.3.2008
Naton nopean toiminnan joukoista (NRF) on kaavailtu 25 000 sotilaan täysiveristä taisteluosastoa. Joukkoja on määrä käyttää kriisinhallinnan lisäksi mm. terrorismin torjunnassa, toiminta-alueena koko maailma. NRF-joukkojen käyttöön ja tulevaisuuden tehtäviin liittyy kuitenkin suurta epävarmuutta, mistä kielivät myös Naton sisäiset ristiriidat. Naapurimaamme Ruotsin suurin puolue sosiaalidemokraatit ilmoitti jo helmikuussa vastustavansa NRF:ään liittymistä.
Päätös NRF-yhteistyöstä olisi myös ristiriidassa Nato-kriittisen kansalaismielipiteen kanssa: Suomalaisten enemmistö (69 %) vastustaa Natoon liittymistä . Hallituksen ja presidentin tulee noudattaa väestön enemmistön selkeää tahtoa. Osallistuminen NRF-joukkoihin olisi turha askel Nato-jäsenyyden suuntaan.
Sotilasliitto Naton neuvosto päättää, minne joukot määrätään. Vaikka Suomi sotilasliiton ulkopuolisena maana säilyttäisi itsenäistä päätösvaltaa operaatioihin osallistumisesta, on mahdollista, että myös Suomea painostettaisiin kansainvälisen oikeuden kannalta kyseenalaisiin sotilaallisiin operaatioihin ja terrorismin torjuntaan. Osana Naton organisaatiota painostus kasvaisi ja Suomen itsenäisen päätöksenteon liikkumavara kaventuisi.
Presidentti Tarja Halosen ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan (utva) on tarkoitus ottaa kantaa Suomen osallistumiseen Naton nopean toiminnan joukkoihin perjantaina 7.3. Muodollisesti päätös tehtäisiin huhtikuussa Naton huippukokouksessa Bukarestissa.
Sadankomitean mielestä Suomen ei tule hypätä militaristien kelkkaan, jonka reittiä ei tunneta. Sotilaallisten keinojen sijaan olisi keskityttävä konfliktien ennaltaehkäisyyn ja kehitettävä siviilikriisinhallinnan resursseja.
