Suomen ensimmäinen ilmastoturvallisuus-festivaali järjestetään syksyllä 2023 Helsingissä. Tapahtuma kokoaa yhteen tutkijoita, kansalaisjärjestöjä, taidekenttää, yrityksiä ja valtionhallintoa ymmärtämään, millaisin eri tavoin ilmastonmuutos vaikuttaa rauhaan ja turvallisuuteen sekä rakentamaan sektorirajat ylittävää yhteistyötä yhteiskunnallisten ratkaisujen hahmottamiseksi.
Kohti turvallisempaa ilmastoa -projekti
Ilmastoturvallisuusfestivaalin taustalla on rauhanjärjestö Sadankomitean ja Initiative for a Safer Climate -verkoston yhteinen Kohti turvallisempaa ilmastoa -projekti. Se on saanut 10.000 euron osarahoituksen Kuluttajaosuustoiminnan säätiöltä (KOTS). Safer Climate -verkosto on osa Atmosphere and Climate Competence Center (ACCC)-ohjelman vaikuttavuustoimintaa. ACCC taas on Helsingin yliopiston, Ilmatieteen Laitoksen, Itä-Suomen Yliopiston ja Tampereen Yliopiston sekä yli 40 kumppanin muodostama Suomen Akatemian rahoittama lippulaivaohjelma.
Hankkeen tavoitteena on:
- tunnistaa järjestösektorin käsitykset ilmastonmuutokseen liittyvistä ilmastoturvallisuuden ja rauhan käsityksistä
- ymmärtää miten ilmastoturvallisuus tulee vaikuttamaan kansalaisyhteiskunnan toimintaan ja organisoitumiseen
- edistää ilmaston turvallisuuden parissa toimivien tahojen (Initiative for a Safer Climate-verkoston kautta) ja sektorirajat ylittävän rakenteellisen yhteistyön rakentamista.
Hankkeen kohderyhmänä ovat kansalaisyhteiskunnan toimijat ja tiedeyhteisön edustajat. Hankkeen
sidosryhmiä ovat yksityisen sektorin ja valtionhallinnon edustajat.
Tiedämme mikä muuttuu nopeasti, muttemme miten se vaikuttaa meihin
Järjestökentällä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin on viime vuosina herätty laajasti, mutta
muutoksen syvyyttä ja nopeutta ei vielä ymmärretä. Ei riitä, että järjestöt kannustavat kohderyhmiään
ilmastoystävällisiksi ja muuttuvat itse hiilineutraaleiksi vaan ilmastokriisiin vaikutukset on pyrittävä
kohtaamaan kokonaisuutena, systemaattista lähestymistapaa korostaen. Ilmastokriisi muuttaa
perustavanlaatuisia käsityksiä ja tapoja, joilla järjestämme yhteiskuntien taloudellisen, sosiaalisen ja
poliittisen perustan. Kysymmekin, miksi tämä muutos ei koskisi myös kansalaisyhteiskuntaa? Mikä on
kansalaisyhteiskunnan rooli ilmastokriisin aiheuttamien yhteiskunnallisten muutosten välittäjänä? Miten
varmistamme kansalaisyhteiskunnan näkökulmien huomioimisen tutkimuksessa, elinkeinoelämässä tai
poliittisessa päätöksenteossa? Entä miten järjestöt itse varautuvat ilmastokriisin aiheuttamiin muutoksiin
toimintamalleissa ja taloudessa? Miten muutokset vaikuttavat järjestöjen keskinäisiin suhteisiin ja koko
kansalaisyhteiskunnan moninaisuuteen? Suurimmat järjestöt ovat pystyneet aloittamaan ilmastotyön,
mutta valtaosalla pienemmistä järjestöissä resurssit eivät riitä ilmastotyöhön. Suuri osa järjestöistä on
kuitenkin heräämässä muutokseen ja suunnittelee vähintään ensimmäisiä askelia. Muutoksen pitäisi
kuitenkin tapahtua jo tänään, jotta voisimme edistää esimerkiksi Suomen hiilineutraaliustavoitetta vuoteen
2035 mennessä ja ylipäätään toimia ilmastonmuutoksen hidastamisen ja siihen sopeutumisen puolesta.
Muutoksen nopeus tulee olemaan monille järjestöistä haaste, mutta toisaalta Covid-19 -pandemia osoitti,
että nopeakin muutos on mahdollinen ja eri sektorit pystyvät tarvittaessa työskentelemään joustavasti
yhdessä.
Hankkeessa selvitämme, onko meidän mahdollista kuvitella uudenlainen järjestökenttä, jossa resurssit
jaetaan oikeudenmukaisesti ja järjestöt toimivat ilmastoturvallisesti? Mikä on kansalaisyhteiskunnan rooli
tässä muutoksessa ja mitä suosituksia sekä toimia voitaisiin tehdä käytännön muutosten
mahdollistamiseksi? Esittämiämme kysymyksiä on pohdittu eri puolilla kansalaisyhteiskuntaa ja esimerkiksi
sivistysjärjestöissä, mutta mielestämme niiden ratkaisemisessa tulisi mennä entistä syvemmälle sektorirajat
ylittäen ja tehdä koko kenttää uudistavia rohkeita avauksia. Kohti turvallisempaa ilmastoa-projektin tarkoituksena on löytää vastauksia edellä esitettyihin kysymyksiin ja toimia avauksena järjestökentän ravisteluun.
Ratkaisut ovat löydettävissä monialaisella yhteistyöllä
Lähestymme asiaa ilmaston turvallisuuden näkökulmasta ja suhteessa kokonaisturvallisuuteen sekä rauhaan. Näin pystymme vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan – ja sitä kautta koko yhteiskunnan – kriisinkestävyyttä ilmastokriisin ja muiden meitä kohtaavien kriisien edessä. Ilmastoturvallisuudella viitataan tutkimuksessa niihin haasteisiin, uhkiin ja riskeihin, joita ilmastonmuutoksella on yhteiskuntien, valtioiden, organisaatioiden ja yksilöiden turvallisuuteen. Myös kansalaisyhteiskunta nähdään keskeisenä toimijana ilmaston turvallisuudessa, mutta sen roolista ei ole
olemassa kattavaa selvitystä. Hankkeessa haluamme laajentaa käsitystä ilmastoturvallisuuden
ymmärtämisestä, tuottamisesta ja ylläpitämisestä.
Valtion Turvallisuuskomiten mukaan kokonaisturvallisuus tarkoittaa mallia, jossa yhteiskunnan elintärkeistä
toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Tällä
hetkellä ilmastokriisiin varautuminen tapahtuu kaksi ensiksi mainittua edellä ja näemme tärkeäksi tuoda
siihen vahvemmin sekä pitää esillä järjestöjen ja kansalaisten näkökulmia. Tutkimuksen mukaan ottaminen
on oleellista, koska sen tuottamat tulokset ovat koko ilmastonmuutoksen ja muiden vaikeiden globaalien
ongelmien, kuten luontokadon, ymmärtämisen taustalla.
Ehdotamme, että ilmasto- ja kokonaisturvallisuuden keskustelut tarvitsevat rinnalleen käsitteen, joka
auttaa hallitsemaan muutosprosessia sekä näkemään kaukaisuudessa siintävän vision kestävän kehityksen
tavoitteiden mukaisista yhteiskunnista. Tämä käsite on rauha ja sen ylläpitäminen eli rauhanrakentaminen.
Rauhalla tarkoitetaan positiivista ja negatiivista rauhaa. Negatiivinen rauha tarkoittaa sodan tai väkivallan
puuttumista sekä tarjoaa työkaluja aktiivisten konfliktien käsittelyyn – ilmastonmuutos on jo aiheuttanut tai
voimistanut konflikteja esimerkiksi Syyriassa (sen vaikutukset näkyvät myös Suomessa). Positiviinen rauha
tarkoittaa oikeutta johonkin eli esimerkiksi elinkelpoiseen ympäristöön, puhtaaseen juomaveteen tai
ilmaan, resurssien tasaiseen jakautumiseen ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Sen ymmärtämiseen liittyy
läheisesti rakenteellinen väkivalta, jolla viitataan syihin ja yhteiskunnallisiin sekä taloudellisiin rakenteisiin,
jotka ylläpitävät avoimen väkivallan mahdollisuutta. Positiivinen rauha ja rakenteellinen väkivalta tarjoavat
työkalun arvioida ilmastoturvallisuuden kriisejä ja konflikteja ennaltaehkäisevää sekä rauhaa rakentavaa
vaikutusta.
Hankkeessa keskeisenä ajatuksena on, että ilmastoturvallisuuden ja rauhanrakentamisen käsitteiden on
mahdollista käsitteellistää ja käsitellä ilmastokriisin vaikutuksien arvioimista sekä niihin vastaamista uudella
tavalla. Käsitteet eivät ole kaikilla sektoreilla (valtionhallinto, tutkimus, elinkeinoelämä, järjestöt,
kansalaiset) yhtä lailla tunnettuja, mutta kuitenkin ymmärrettävissä ja jaettavissa olevia. Tämä on tärkeää,
koska tässä projektissa tavoitteemme on tuoda eri sektoreita keskustelemaan ja oppiman keskenään.