Ilmaston lämpenemisen aiheuttamia muutoksia on jo havaittu Suomessa. Monelle suomalaiselle ilmastonmuutos näkynee konkreettisesti lyhyempinä ja vähälumisempina talvina sekä sään ääri-ilmiöiden kasvuna.
Muualla maailmassa ilmastonmuutos vaikuttaa jo useilla alueilla ihmisten perustarpeisiin: se heikentää ruuan ja veden saatavuutta sekä toimeentuloa, lisää luonnonkatastrofeja ja aiheuttaa konflikteja luonnonvaroista. Konfliktit ja väkivalta heikentävät vuorostaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumista. On hyvä muistaa, että myös Suomessa ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan etenevissä määrin esimerkiksi talouden ja ruokaturvan kannalta tärkeään maa- ja metsätalouteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat, kriisit ja katastrofit ajavat ihmiset pois asuinseuduiltaan. Syntyy siirtolaisuutta.
Maansisäisen siirtolaisuuden keskuksen (IDMC) mukaan vuonna 2022 sääolosuhteet synnyttivät yli 32 miljoonaa maansisäisiä siirtolaista. Maailman pakolaisista 90 prosenttia tulee maista, jotka jo kärsivät ilmastonmuutoksesta tai joilla on riittämättömät valmiudet sopeutua ilmastonmuutokseen. Kun ihmiset jättävät kotinsa ilmastonmuutoksen, ympäristön pilaantumisen sekä konfliktien yhteisvaikutuksesta, kotiinpaluu on hyvin epätodennäköistä.
Lohduttomia esimerkkejä löytyy maailmalta monia. Yksi niistä on vuoden 2022 Pakistanin tulvat, jotka vaikuttivat yli 30 miljoonaan ihmiseen. Tulvien seuraukseni kahdeksan miljoonaa ihmistä joutui jättämään kotinsa. Tulvien aiheuttama humanitäärinen kriisi jatkuu edelleen. Somaliassa ilmaston kuumenemisen vauhdittama kuivuus on vaikuttanut ruuantuotantoon aiheuttaen nälänhätää, siirtolaisuutta ja konflikteja.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti maapallon väestön keskuudessa. Jo heikossa asemassa olevat kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista eniten.
Pakistanin ja Somalian kaltaisten haavoittuvaisessa asemassa olevien valtioiden sekä yhteisöiden kyky sopeutua ilmastonmuutokseen on olematon. Sen seurauksena aiheutuu tyypillisesti ensiksi maansisäistä siirtolaisuutta ennen kuin siirtolaisuus alkaa suuntautumaan maiden rajojen yli.
Kansainvälisellä yhteisöllä ei tällä hetkellä ole tarpeeksi tahtotilaa vastata ilmaston kuumenemisen seurauksiin. YK:n ympäristöohjelma arvioi, että vuosittaisen kansainvälisen sopeutumisrahoituksen tulisi olla jopa 18-kertainen nykyiseen määrään verrattuna, jotta sopeutumistoimia pystyttäisiin toteuttamaan riittävästi.
Jokaisen tulee ymmärtää nykyisen tilanteen epäoikeudenmukaisuus. Kansainvälisen yhteisön tulee kantaa vastuunsa. Päästöjä on vähennettävä, jotta ilmastonmuutosta saadaan hillittyä. Ilmastonmuutoksen runtelemat alueet ja maat tarvitsevat taloudellista tukea sopeutuakseen muuttuvaan ilmastoon ja pysyäkseen elinkelpoisina. Heikoimmassa asemassa olevia ei saa jättää yksin.
Emma Merikanto
Kirjoittaja on kansainvälisen ilmasto-oikeuden opiskelija.
Blogien tekstit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä eivätkä välttämättä edusta Sadankomitean virallista näkemystä.
Kirjoitus on toteutettu Eurooppatiedottamisen valtionavulla osana Turvallisempia ilmoja, EU! -hanketta.