Afrikan merkitys Suomen ulkopolitiikassa on kasvanut vuosi vuodelta, ja nykyinen hallitus on nostanut Afrikka-suhteiden vahvistamisen keskeiseksi osaksi ulkopolitiikkaansa. Hallituskauden aikana on tarkoitus muun muassa tehdä historian ensimmäinen Afrikka-strategia sekä laajentaa edustustoverkostoa Afrikassa. Afrikan merkitys on viime vuosina korostunut myös EU:n ulkosuhteissa. EU on asettanut tavoitteekseen uuden kumppanuuden luomisen Afrikan maiden kanssa, ja EU:n ja Afrikan valtioiden välistä kehitys- ja kauppapolitiikkaa käsittelevää Cotonou-sopimusta ollaan neuvottelemassa uusiksi.
Samalla kun kehitysyhteistyössä ja ulkopolitiikassa on haluttu tukea kestävää kehitystä, rauhaa ja yhteiskuntien vakautta Afrikan valtioissa, Afrikka-politiikassakin on lisääntynyt niin sanottu kovan turvallisuuden merkitys. Esimerkiksi EU:n rauhanrahastosta on haluttu tukea afrikkalaisten valtioiden puolustusvoimia ja muita turvallisuustoimijoita. Myös keskustelussa EU:n yhteisestä puolustuksesta, asekehityksestä ja -kaupasta Afrikalla on tärkeä rooli EU:n eteläisenä naapurustona sekä kasvavana kauppakumppanina. Lisäksi kehitysyhteistyön kasvavia trendejä on ollut yritysten painoarvon kasvu, jonka vaikutuksista on vielä varsin vähän tietoa.
EU:n Afrikka-politiikka näyttäytyykin helposti erillisinä sektoreina, joiden yhteisvaikutus voi jäädä näkemättä. Hankkeemme pyrkii katsomaan Afrikka-politiikkaa kokonaisuutena ja kysyy, millaisia vaikutuksia rauhaan ja vakauteen eri politiikkatoimilla on. Kuinka johdonmukaista EU:n Afrikka-politiikka on? Miltä se näyttäytyy Afrikasta käsin? Entä millaisella Afrikka-politiikalla voitaisiin paremmin edistää esimerkiksi rauhaa ja kestävää kehitystä? Aihetta lähestytään erityisesti EU:n budjettipolitiikan ja uusien sotilaallisten projektien sekä rauhanrakentamisen näkökulmista.
EU:n Afrikka-politiikka ja rauha on Sadankomitean vuonna 2020 toteuttama hanke. Hanke on rahoitettu ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen myöntämällä valtionavulla. Yhteistyökumppaneina hankkeessa on toiminut Rauhanliitto, SaferGlobe ja Ydin-lehti. Hankkeessa tuodaan keskusteluun uusia näkökulmia ja uutta tietoa EU:n Afrikka-politiikasta ja sen vaikutuksista. Tietoa tuotetaan erilaisille kohderyhmille ja erilaisissa muodoissa. Tälle sivulle on keskitetysti koottu kaikki hankkeessa tuotettu materiaali, johon kuuluu selvityksiä, artikkeleita, bodcasteja ja blogitekstejä.
Selvityksiin pohjautuvaa tietoa
Hanna Ojasen selvitys EU ja Afrikka: tavoitteina strategisuus ja kumppanuus rauhan ja turvallisuuden kysymyksissä, tarkastelee miten Afrikka on EU:lle sekä naapurustoa että tärkeä osa ulkosuhteita. Yksi viime aikojen mielenkiintoisista muutoksista on se, että EU näyttää nyt toimivan Afrikassa entistä selvemmin omia turvallisuusetujaan ajatellen ja ajaen. Tämä tekee EU:sta entistä strategisemman ja mahdollisesti tehokkaamman toimijan. Samalla siitä voi kuitenkin tulla vähemmän kumppaneita huomioiva. Tämä on ristiriidassa sen päämäärän kanssa, että EU:n ja Afrikan suhteesta tulisi tasaveroisempi. Strategisuus voi myös kärjistää eri toimijoiden kilpailuasetelmaa.
Ronja Karkisen selvitys Sotatarvikkeita rauhanrahastosta: Eurooppalaiset aseet Afrikassa tarkastelee miten EU:n uusi rauhanrahasto rahoittaa Afrikan maiden armeijoita, jotta terrorismiin voitaisiin puuttua ja puolustusteollisuudella riittäisi asiakkaita. Toisaalta EU:ssa ollaan huolissaan pienaseiden leviämisestä Afrikan konfliktialueilla.
Popularisoidut artikkelit selvityksistä
Ydin-lehden kanssa tehtävässä yhteistyössä hankkeen tuottamaa tietoa on popularisoitu aikakauslehden artikkeleiksi. Ydin-lehdessä 4/2020 julkaistiin Ojasen ja Karkisen selvityksiin pohjautuvat artikkelit EU:n ja Afrikan suhteista rauhan näkökulmasta.
EU ja Afrikka – strategisuutta vai kumppanuutta?
Sotatarvikkeita rauhanrahastosta
Blogit ja podcastit
Rauhanliitto on tuottanut ostopalveluna hankkeeseen kuusi EU:n Afrikka-politiikkaa tarkastelevaa podcast-jaksoa. Jaksot on julkaistu osana Rauhanliiton Rauhacast-podcastia. Podcast-jaksoista on kirjoitettu blogitekstit, jotka on julkaistu Rauhanliiton verkkosivuilla.
Kuinka Afrikka nousee pandemiasta?
Jakson aiheena on terveyskriisit Afrikassa. Pihla Hankamäen vieraana on ulkoministeriön kehityspolitiikan yksikönpäällikkö Katja Ahlfors sekä globaalihistoriotsija ja Akatemia-tutkija Rinna Kullaa.
Mikä on tehokkain keino vähentää köyhyyttä?
Jaksossa pohditaan, mikä on tehokkain keino vähentää köyhyyttä. Toimiiko kehitysyhteistyö? Timo Virtalan haastateltavana on Aalto-yliopiston kehitystaloustieteen työelämäprofessori Ritva Reinikka.
Mitä tarvitaan kansainväliseen solidaarisuuteen?
Tarvitaanko kansainväliseen solidaarisuuteen marsilaisten hyökkäys, vai riittäisikö yksi pandemia? Rauhacastissa Timo Virtalan haastateltavana on dosentti Risto Marjomaa.
Kauppapolitiikkaa ja kansalaisaktivismia Algeriassa
Kuinka käsityksemme länsimaalaisuudesta vaikuttaa EU:n ulkosuhteisiin? Pihla Hankamäen vieraaksi saapuu tutkija, rauhanaktivisti Karim Maiche. Aiheina ovat myös Algerian ammattiyhdistysliike ja kauppapolitiikka.
Mitä kuuluu rauhalle Afrikan sarven alueella?
Jaksosta puhutaan konfliktista Etiopian Tigrayn alueella, Eritrean ihmisoikeustilanteesta ja EU:n roolista rauhanrakentamisessa Afrikan sarven alueella. Timo Virtalan haastateltavana on Kirkon Ulkomaanavun erityisedustaja ja Suomen Kristillisen Rauhanliikkeen puheenjohtaja Jussi Ojala.
EU:n strategista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Afrikassa
EU:n kriisinhallintaoperaatioilla tavoitellaan yhä aktiivisemmin sisäpoliittisia tuloksia. Miltä näyttää unionin strateginen toimijuus tulevaisuudessa? Pihla Hankamäen vieraana on maanpuolustuskorkeakoulun ja Helsingin yliopiston dosentti Hanna Ojanen.
