Eilen tuli kuluneeksi tasan viisi vuotta siitä, kun YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi päätöslauselman “Nuoret, rauha ja turvallisuus,” joka tunnustaa nuorten positiivisen roolin rauhanrakentajina sekä nuorten oikeuden osallistua rauhanpolitiikkaan liittyvään päätöksentekoon. Näin kansainvälisenä ihmisoikeuksien päivänä onkin hyvä hetki puhua nuorten mahdollisuuksista puolustaa rauhaa ja ihmisoikeuksia Suomessa. Sadankomitean tapa edistää Nuoret, rauha ja turvallisuus (2250) -päätöslauselman toimeenpanoa on rauhanlähettiläskoulutus.
Sadankomitea perusti vuonna 2016 rauhanlähettiläskoulutuksen, joka tarjoaa 18–29-vuotiaille nuorille rauhankysymyksiin ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvää tietoa, vaikuttamismahdollisuuksia ja verkostoja. Koulutuksen tarkoituksena on lisätä nuorten edustusta rauhantyössä ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa. Nuorten osallisuus on välttämätöntä niin kestävän rauhan kuin rauhanliikkeen tulevaisuudenkin turvaamisessa. Nuoret ovat aina olleet tärkeä muutosvoima yhteiskunnassa ja myös rauhanliikkeen sisällä. Olivathan ne juuri nuoret, jotka aikoinaan perustivat Suomen Sadankomitean.
Nykynuoret ovat aktiivisia rauhantyön toimijoita
Tänäkään päivänä ei ole tavatonta kuulla edellisten (ja nykyisten) vuosikymmenten nuorisolaisten mielipiteitä siitä, ettei nykyajan nuoria kiinnosta rauhankysymykset tai yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Näin vuoden 2020 lopulla tämä ikivihreä mielikuva tuntuu ontuvan pahasti: Nuoret ovat toimineet keskeisessä roolissa aikamme merkittävissä yhteiskunnallisissa liikkeissä, kuten Black Lives Matter -ihmisoikeusliikkeessä ja ilmastoliikkeessä. Myös yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen keskittynyt nuorisobarometri vuodelta 2018 todistaa nykynuorissa olevan paljon potentiaalia rauhantyöhön. Nuorten kiinnostus politiikkaan on ennätystasolla ja nuorten usko ulkoparlamentaariseen vaikuttamiseen on kasvussa.
Rauha ja ihmisoikeudet ovat nuorille tärkeitä arvoja
Nuorisobarometrin tulokset selittävät toisaalta rauhanlähettiläskoulutusten suosiota ja toisaalta tarvetta juuri nyt. Nuorista 89 prosenttia on sitä mieltä, että nuorille on opetettava konfliktinratkaisutaitoja, ja 80 prosenttia nuorista uskoo, että rauha on tahdon asia. Rauha on yksi kolmesta suomalaisnuorten tärkeimpinä pitämistä asioista, jota pitää vähintään melko tärkeänä 99 prosenttia nuorista. Terveyden, rauhan ja vapauden lisäksi lähes yhtä tärkeänä nuoret pitävät ihmisoikeuksia, ja yli 90 prosentin mielestä tärkeitä ovat myös tasa-arvo, kansallinen turvallisuus ja ympäristön kunnioittaminen. Nuorten epävarmuuden ja turvattomuuden kokemukset esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja maailmanpoliittisen tilanteen suhteen olivat jo vuonna 2018 jyrkässä kasvussa. Samalla kuitenkin nuorten optimismi on lisääntynyt oman, Suomen ja maailman tulevaisuuden suhteen, mikä saattaa heijastella nuorten uskoa ja motivaatiota yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Nuorten vaikuttamismahdollisuuksia parannettava eri lähtökohdat huomioiden
On mahtavaa, että suuri enemmistö suomalaisnuorista kokee rauhankysymykset omikseen. On kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota myös niihin nuoriin, joiden kohdalla näin ei ole. Nuoret eivät ole keskenään yhtenäinen ryhmä, eikä kaikilla nuorilla ole yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua rauhantyöhön. Nuorisobarometrin esipuheessa todetaan:
“Huolestuttavaa on kuitenkin se, että väkivalta koettiin aiempaa tehokkaammaksi vaikuttamisen keinoksi. Tässä yhteydessä on hyvä muistuttaa vuoden 2017 Nuorisobarometrin tuloksista, joiden mukaan nuoret kokivat oppivansa yhteiskunnallisen vaikuttamisen taitoja heikosti niin koulussa kuin sen ulkopuolella. Nuorten poliittinen osallistuminen vaihtelee koulutustason mukaan. Nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen onkin tulevaisuuteen tähtäävän politiikan keskiössä.”
Nuorten ja yleisesti ihmisten suhde rauhaan ja väkivallattomuuteen ei ole pysyvä tila, vaan prosessi, joka voi kehittyä mihin suuntaan vain – kohti rauhankulttuuria tai väkivaltaa. Nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiselle on selkeä tarve nyt ja tulevaisuudessa. Keskeistä on tunnustaa ja tunnistaa nuorten erilaiset lähtökohdat osallistua, vaikuttaa tai tuntea voivansa vaikuttaa omaan elämään ja ympäröivään yhteiskuntaan, ja purkaa nuoriin eri tavoin vaikuttavia esteitä.
Rauhanlähettiläskoulutus menee verkkoon
Sadankomitean rauhanlähettiläskoulutus on ainoa kaikille 18–29-vuotiaille nuorille avoin turvallisuuspolitiikkaan ja rauhantyöhön keskittyvä koulutus Suomessa. Näemme todellisen tarpeen nuorten käytännön tietotaitoja ja rauhantyön kokonaisvaltaista ymmärtämistä lisäävälle koulutukselle. Valitettavasti rauhanlähettiläskoulutuksen tulevaisuus on ollut epävarma resurssien puutteen vuoksi.
Olemme todella innoissamme, että pystymme lanseeraamaan uudistetun, verkkopohjaisen rauhanlähettiläskoulutuksen keväällä 2021. Verkkokoulutuksen pilotin mahdollistaa siihen myönnetty Kuluttajaosuustoiminnan säätiön avustus. Toivomme, että rauhanlähettiläskoulutuksen jatko voitaisiin turvata rahoituksen osalta, minkä johdosta olemme hakeneet Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotoiminnan tukea. Haluamme turvata rauhanlähettiläskoulutuksen tulevaisuuden tekemällä siitä omavaraisen, ja siinä niin kerta- kuin kuukausilahjoittajiemme rooli on merkittävä. Olemme myös kiinnostuneita tekemään laajaa yhteistyötä koulutuksen järjestämisessä. Koulutuksen tuottaminen muille toimijoille on myös osa rauhanlähettiläskoulutuksen tulevaisuuskuvaa. Tavoitteenamme on tarjota rauhanlähettiläskoulutusta mahdollisimman monelle nuorelle ja vahvistaa siten nuorten mahdollisuuksia rakentaa kestävää rauhaa Suomessa ja maailmalla.
Tilaamalla Sadankomitean uutiskirjeen varmistat, että saat ensimmäisten joukossa tietää, kun koulutuksen ja siihen ilmoittautumisen aikataulut julkaistaan. Tervetuloa mukaan!
