Humanitaarinen aseidenriisunta tarjoaa toimivan mallin muutokselle
(2.7.2020) – Yli 150 järjestöä julkaisi tänään yhteisen kirjeen, jossa todetaan, että humanitaarinen aseidenriisunta voi ohjata tietä parempaan pandemian jälkeiseen maailmaan.
Mukana on kansainvälisiä kampanjoita, jotka ovat saaneet kaksi Nobelin rauhanpalkintoa ja edistäneet neljän kansainvälisen sopimuksen luomista viimeisen 25 vuoden aikana. Kirjeessä esitetään, että humanitaarisen aseidenriisunnan keskiössä olevan ihmiskeskeisen lähestymistavan tulisi ohjata nykyisiä ja tulevia ponnisteluja pandemian hoitamisessa ja ihmisten turvallisuuden edistämisessä.
“Pandemian ja ilmastonmuutoksen kaltaisia maailmanlaajuisia ongelmia ei ratkaista asevarustelulla. Päinvastoin tarvitsemme globaalia yhteistyötä ja inhimillistä turvallisuutta korostavaa politiikkaa. Aseidenriisunta on toimivin keino ehkäistä aseiden aiheuttamaa kärsimystä ja tuhoa”, toteaa Sadankomitean puheenjohtaja Kaisu Kinnunen.
Kirjeen allekirjoittaneisiin kuuluu paikallisia, kansallisia, alueellisia ja kansainvälisiä järjestöjä ympäri maailmaa niin aseidenriisunnan, ihmisoikeuksien, rauhan, uskonnon, lääketieteen, opiskelijoiden, kehitysyhteistyön kuin muidenkin toimijoiden piiristä. Laaja tukijajoukko osoittaa humanitaarisen aseidenriisunnan tärkeyden.
Humanitaarisella aseidenriisunnalla pyritään vähentämään aseiden aiheuttamaa kärsimystä ihmisille ja ympäristölle. Haittojen ehkäisyyn ja korjaamiseen tähtäävien tavoitteiden saavuttamiseksi aseisiin sijoitettu raha tulisi siirtää humanitaarisiin tarkoituksiin, sanotaan kirjeessä.
“Suomessa valmistellaan historiamme kalleinta asehankintaa samaan aikaan, kun pandemian seuraukset ovat vielä epäselviä. Tässä tilanteessa olisi vastuullista pysähtyä ja arvioida hävittäjähankinnat uudestaan”, Kinnunen kommentoi.
COVID-19 kärjistää eriarvoisuutta, minkä vuoksi kirjeessä vaaditaan osallistavia ja syrjimättömiä toimenpiteitä, jotta heikoimmassa asemassa olevien ääni kuuluisi myös päätöksenteossa. Pandemian aikana kansainvälinen diplomatia on muuttunut digitaaliseksi, mikä tarjoaa väyliä uudenlaiselle osallistumiselle. Kirjeessä kehotetaan tarttumaan näihin mahdollisuuksiin. Samalla painotetaan yhteistyön tärkeyttä globaalien ongelmien käsittelyssä.
Lopulta kirjeessä kehotetaan asettamaan inhimillinen turvallisuus etusijalle, kohdentamaan menot humanitaarisiin tarkoituksiin, pyrkimään eriarvoisuuden poistamiseen, varmistamaan erilaisten äänten huomioiminen monenkeskisessä yhteistyössä ja tuomaan yhteistyöhön perustuva ajattelutapa käytännön ja politiikan ongelmien ratkaisun keskiöön.
Kirjeen alkuperäiset kannattajat ovat johtavia humanitaarisen aseidenriisunnan kampanjoita, joilla on satoja jäsenjärjestöjä. Keskeisimpiä humanitaarisen aseidenriisunnan sopimuksia ovat miinakieltosopimus (1997), kansainvälinen rypäleasesopimus (2008), asekauppasopimus (2013) ja ydinasekieltosopimus (2017). Sadankomitea edistää aseidenriisuntaa ja osallistuu useiden kansainvälisten kampanjoiden ja verkostojen toimintaan Suomessa.
Kirje on avoinna kansalaisjärjestöjen allekirjoituksille kaikkialla maailmassa
Lisätietoja:
- Kaisu Kinnunen, Sadankomitean puheenjohtaja, kaisu.kinnunen@sadankomitea.fi
- Bonnie Docherty, Harvard Law School’s Armed Conflict and Civilian Protection Initiative, bdocherty@law.harvard.edu
