Kuva: Tim Wright / International Campaign to Abolish Nuclear Weapons
Mitä ovat ydinaseet?
Ydinase on joukkotuhoase, joka on suunniteltu suurten ihmisjoukkojen ja alueiden tuhoamiseen. Ydinaseiden tuhovoima perustuu atomin ytimen purkautumisreaktiossa syntyvään paineeseen ja lämpöön. Lisäksi räjähdys vapauttaa laajalle alueelle säteilyä, joka voi aiheuttaa altistuneessa väestössä syöpää ja muita sairauksia sukupolvien ajan. Radioaktiivinen niin kutsuttu jälkisäteily voi ulottua jopa tuhansien kilometrien päähän räjähdyspaikasta ja tehdä alueen käyttökelvottomaksi.
Maailmassa on lähes 14 000 ydinasetta (2020), joista Yhdysvaltojen ja Venäjän ydinkärjistä n. 1600-1750 on välittömästi käyttövalmiudessa. Muita ydinasevaltioita ovat Ranska, Kiina, Iso-Britannia, Pakistan, Intia, Israel ja Pohjois-Korea. Lisäksi Yhdysvaltojen ydinaseita on sijoitettu Belgiaan, Saksaan, Italiaan, Alankomaihin ja Turkkiin. Monet muutkin valtiot luottavat ydinaseisiin osana puolustustaan.
Ihmiskunnan historian häpeäpilkku
Ydinaseiden aikakausi alkoi vuoden 1942 jälkeen, kun Yhdysvallat käynnisti Manhattan-projektin tarkoituksenaan rakentaa ydinase. Ensimmäinen ydinkoe tehtiin vuonna 1945, ja vain vuotta myöhemmin Yhdysvallat pudotti kaksi atomipommia Japaniin: Hiroshimaan 6.8.1945 ja muutamaa päivää myöhemmin 9.8.1945 Nagasakin kaupunkiin. Välittömiä kuolemanuhreja oli molemmissa kaupungeissa kymmeniätuhansia ja pommitusten jälkivaikutuksiin kuoli lopulta satojatuhansia ihmisiä. Kyseiset iskut ovat ainoita kertoja, kun ydinaseita on käytetty sodassa. Ydinaseiden uhrien muistoksi järjestetään vuosittain Hiroshima-päivä 6. elokuuta.
YK vaati ensimmäisessä päätöslauselmassaan nopeasti Hiroshiman ja Nagasakin pommitusten jälkeen ydinaseiden täydellistä tuhoamista. Todellisuudessa ydinaseet kiellettiin viimeisenä joukkotuhoaseena kansainvälisellä sopimuksella vasta kymmenien vuosien jälkeen vuonna 2017. Edelleen ydinaseita käytetään kylmän sodan aikaisen kilpavarustelun tavoin poliittisena pelotteena ja vallan hankinnan keinona.
Ydinsulkusopimuksesta ydinasekieltoon
Ydinsulkusopimus (Treaty on the Non-Proliferation of Nuclear Weapons, NPT) solmittiin vuonna 1968 ja se on ollut merkittävä ydinasevarustelua hillitsevä kansainvälinen sopimus. Sopimukseen on sitoutunut suurin osa maailman valtioista. Suomi allekirjoitti sopimuksen ensimmäisten valtioiden joukossa ja se astui Suomessa voimaan vuonna 1970.
Ydinsulkusopimus solmittiin ydinaseiden leviämisen estämiseksi. Ydinsulkusopimuksessa ydinaseettomat valtiot sitoutuvat olemaan hankkimatta ydinaseita. Ydinasevaltiot puolestaan lupaavat olla antamatta uusille valtioille ja tahoille ydinaseteknologiaa. Periaatteessa ne ovat sitoutuneet luopumaan ydinaseistaan. Koska ydinasevallat eivät ole täyttäneet omaa sitoumustaan ydinaseriisuntaan, eivätkä ole edes sitoutuneet aikatauluun ydinaseista luopumisesta, on koko ydinsulkusopimuksen merkitys heikentynyt.
Ydinaseiden leviämisen estämisen lisäksi ydinkokeet on pyritty kieltämään maailmanlaajuisesti. Osittainen ydinkoekieltosopimus neuvoteltiin vuonna 1963. Sopimus kieltää ilmakehässä ja veden alla tehtävät ydinkokeet. Kaikki ydinkokeet kieltävä ydinkoekieltosopimus (Comprehensive Nuclear-Test-Ban Treaty, CTBT) solmittiin vuonna 1996. Täydellinen ydinkoekieltosopimus on laajasti allekirjoitettu, mutta sen voimaanastumista pidetään epätodennäköisenä, koska osa ydinasemaista ei ole allekirjoittanut sopimusta. Sopimuksen ulkopuolella ovat muun muassa Intia, Pakistan ja Pohjois-Korea.
- Osittainen ydinkoekielto 1963
- Täydellisen ydinkoekieltosopimuksen allekirjoittaneet ja ratifioineet valtiot
Ydinaseiden haitallisuuden ja humanitaaristen seurausten tunnustamiseksi tehtiin harppaus vuonna 2017, kun YK:ssa hyväksyttiin ensimmäinen kansainvälinen ydinaseet täysin kieltävä sopimus. Ydinasekieltosopimus kieltää valtioilta ydinaseiden kehittämisen, testaamisen, tuottamisen, valmistamisen, kuljettamisen, hallussapidon, säilyttämisen, käytön tai käytöllä uhkailun. Lisäksi sopimus kieltää valtioita avustamasta, kannustamasta tai houkuttelemasta kyseisiin toimintoihin. Sopimukseen sitoutuneet valtiot eivät myöskään saa sallia ydinaseiden sijoittelua niiden alueelle. Suomi ei ollut mukana neuvotteluissa eikä ole allekirjoittanut ydinasekieltosopimusta. Kaikki ydinasevallat ja Nato-maat jättäytyivät sopimuksen ulkopuolelle.
Ydinasekieltosopimus astui voimaan 50 valtion ratifioinnin jälkeen 21.1.2021. Historiallinen hetki teki ydinaseista laittomia ja lähetti vahvan viestin maailman ydinasevalloille. Suomessa on käsitelty kysymystä pitkälti odottavaisella kannalla. Allekirjoittamiseen liittyy poliittisia varaumia, joten Suomen puumerkki sopimuksessa on vielä avoin asia. Suomessa ICAN Finland, kansainvälisen, Nobelin rauhanpalkinnon saaneen International Campaign to Abolish Nuclear Weapons -kampanjan yhteistyöverkosto koordinoi ydinaseiden kieltoa ja hävittämistä vastustavaa työtä. Sadankomitea on mukana verkostossa. ICAN Finland edistää aktiivisesti sitä, että Suomi allekirjoittaa ydinasekieltosopimuksen.
Lisälukemistoa:
