Liity jäseneksi
Millaista on olla sadankomitealainen, ja miksi Sadankomiteaan on liitytty? Tutustu Rauhan tiellä -kampanjan tarinoihin.
Jäsenyys rauhanjärjestö Sadankomiteassa on kannanotto rauhan puolesta.
- Jäsenmaksu: 45 euroa
- Alennettu jäsenmaksu: 20 euroa (opiskelijat, vailla vakinaista työtä olevat, eläkeläiset tai muutoin itsensä pienituloiseksi kokevat ihmiset)
- Ainaisjäsenmaksu: 800 euroa
- Yhteisöjäsenmaksu: 150 euroa
Jäsenmaksujen suuruudesta päättää vuosittain yhdistyksen syyskokous. Jäsenmaksut laskutetaan vuosittain tammikuussa. Vuoden aikana jäseneksi liittyneet saavat laskun aina kuukauden alussa. Marras-joulukuussa liittyneille ensimmäinen jäsenlasku lähetetään vasta seuraavan vuoden tammikuussa. Jäsenmaksun jättäminen maksamatta ei tarkoita eroamista yhdistyksen jäsenyydestä vaan siitä tulee ilmoittaa erikseen meille, katso yhteystiedomme. Jäsenmaksun maksaneet saavat seuraavat vuosittaiset jäsenedut:
- Ydin-lehti vuosikerta (neljä numeroa) kotiin kannettuna
- Alennusta Rauhanlähettiläsakatemian kursseista
- Pääset vaikuttamaan yhdistyksen toimintaan ja äänestämään yhdistyksen vuosikokouksissa.
Lisätietoja tavoistamme käsitellä jäsentietojasi löydät jäsenrekisterin tietosuojaselosteesta. Jos et tällä kertaa halua liittyä jäseneksi voit myös seurata toimintaamme tilaamalla uutiskirjeen tai tukea työtämme lähtemällä kuukausilahjoittajaksi.
Ilmasto ja konfliktit työryhmä
Työryhmä selvittää sotaan liittyviä ilmasto- ja ympäristökysymyksiä. Työryhmän tavoitteena on yli organisaatio- ja järjestörajojen ennakkoluulottomasti ihmetellä ja kysyä, jakaa kokemuksia ja tietoa, selvittää ja tutkia, toimia ja oppia yhdessä. Työryhmän työ on avointa kaikille kiinnostuneille. Noudatamme Ilmastoturvallisuusfestivaalien osallistumisen periaatteita. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työryhmässä jokainen edustaa itseään, emmekä katso organisaatioita tai oppiarvoja.
Työryhmä on Initiative for a Safer Climate -verkoston teematyöryhmä. Sen toimintaa koordinoi rauhanjärjestö Sadankomitea. SaferClimate taas on Suomen Akatemian rahoittaman lippulaivaohjelman Atmosphere and Climate Competence Center (ACCC)-ohjelman vaikuttavuustoimintaa.
Konflikti, sota ja niihin valmistautuva sotilaallinen toiminta vaikuttavat siviileihin ja yhteiskuntiin. Samoin ne ovat aina koskettaneet laajasti ihmisen ulkopuolista ilmastoa, ympäristöä, ekosysteemeitä ja toislajisia. Selkeyden vuoksi käytämme niistä yhdessä termiä ympäristö. Keskitymme erityisesti seuraaviin kysymyksiin:
- Ympäristö sodankäynnin välineenä
Vesistöt, maastonmuodot ja sää vaikuttavat siihen, miten voidaan sotia. Konflikteissa niitä voidaan käyttää myös välineenä, kuten esimerkiksi tuhoamalla metsiä tai aiheuttamalla tulvia. Olemme kiinnostuneita siitä, miten taistelumenetelmiä on rajattava ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta laajennettava kattamaan myös ympäristöä. - Konfliktien välilliset tuhovaikutukset
Konfliktit ja sota tuhoavat jyräämällä, räjäyttämällä, polttamalla, myrkyttämällä puita, viljelysmaita, tappavat toislajisia nisäkkäistä hyönteisiin, rakennettua ympäristö, vesistöjä ja veden saannin lähteitä. Konfliktit aiheuttavat valtavasti päästöjä. Olemme kiinnostuneita siitä, miten konfliktit vaikuttavat ympäristöön ja miten näitä vaikutuksia voidaan estää tai hallita. - Sotilaallisen varautumisen ympäristövaikutukset rauhanaikana
Sotilaallinen varustelu kuluttaa energiaa ja resursseja kuten puuta, öljyä, metalleja ja hiekkaa (tuottaessaan betonia). Se ottaa käyttöönsä luonnonympäristöjä. Arvioiden mukaan sotilaallinen toiminta on vastuussa noin viidestä prosentista globaaleja ilmastopäästöjä. Miten asevoimien päästöt saadaan osaksi sitovaa ilmastoraportointia ja päästövähennysten piiriin? - Asevaraisen turvallisuuden vaikutukset yhteiskuntien ympäristösuhteeseen
Sodankäynti perustuu ajatukseen, että ihminen voi käyttää ympäristöään, miten haluaa tai, että sotilaallisella toiminnalla suojellaan valtioita ja ihmisiä. Voiko niitä suojella, olemalla saman aikaan suojelematta ympäristöä, joka on ihmisen elon ehdoton edellytys. Mitä tarkoittaisi, jos asevoimat siirtyisivät maanpuolustuksesta maan puolustamiseen, jossa suojataan myös toislajiset ja ekosysteemit?