Rauhantyön tukiin jälleen raju leikkaus. Kuinka käy rauhantyön?

Tiedote 10.11.2017

Rauhanjärjestöjen valtionapuja ollaan rajusti leikkaamassa. Rauhanjärjestöt ovat todella huolissaan tilanteesta ja vetoavat eduskuntaan tukisumman nostamiseksi. Toteutuessaan tukien pudottaminen yhteensä 250 000 euroon merkitsisi 40 prosentin leikkausta verrattuna vuoden 2017 tasoon.

Rauhanrahoja on leikattu rajusti jo edeltävinä vuosina. Vuonna 2014 tukisumma vielä 560 000 euroa. Vuoden 2017 valtionbudjetista rauhantyön tuen momentti poistettiin kokonaan. Tänä vuonna opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi kuitenkin siirtomäärärahoistaan yhteensä 412 000 euroa 12 rauhanjärjestölle. Tänä vuonna rauhantyön tukia olisi esityksen mukaan jaossa enää 250 000 euroa.

Jo aikaisempien leikkausten takia järjestöissä on jouduttu lomauttamaan henkilöstöä ja leikkaamaan toimintoja rankasti. ”Jos leikkaukset toteutuvat nyt esitetyssä muodossa, on järjestöjen leikattava toiminnassa ja vähennettävä palkatun työn määrää. Koska järjestöillä on jo ennestään todella vähän palkattua henkilöstöä, olisivat leikkaukset tästä todella suuri uhka järjestöjen tekemälle pitkäjänteiselle asiantuntijatyölle ja jatkuvuudelle”, sanoo Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.

Rauhanliitto antoi perjantaina 10.11. lausunnon valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle rauhanjärjestöjen (ml. Sadankomitea, Rauhanpuolustajat, Rauhankasvatusinstituutti ja Kristillinen Rauhanliike) puolesta. Rauhanjärjestöt toivovat, että eduskunta korjaisi tilannetta ja korottaisi rauhantyön määrärahoja kohtuulliselle tasolle antamalla lisämäärärahan rauhantyölle budjettia hyväksyttäessä.

Suomessa on toistakymmentä rauhanjärjestöä, joista suurinta rauhantyön valtionapua saa kolme ja puoli vakituista työntekijää työllistävä Rauhanliitto. Järjestöt tekevät ennestäänkin pienillä resursseilla laajaa ja monipuolista, asiantuntijuutta vaativaa vaikuttamis- ja viestintätyötä sekä rauhankasvatusta.