Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisten asema puolustusvoimissa nousi kuumaksi puheenaiheeksi tammi–helmikuun vaihteessa. Ylen toimittaja Päivi Happosen jutussa kerrottiin, että puolustusvoimat on ”ottanut käyttöön omat säännöt ja toimintatavat Suomi–Venäjä-kaksoiskansalaisia kohtaan”. Happosen mukaan sekä Suomen että Venäjän kansalaisuuden omaavia ei oteta töihin puolustusvoimiin, ja ”[n]äin on toimittu jo jonkin aikaa”.
Happosen esittämät tiedot tietenkin kiistettiin ja vakuutettiin, ettei mitään kaksoiskansalaisia koskevaa ohjeistusta edes ole olemassa. Yle puolestaan vakuutti, että sen tiedot perustuvat useaan lähteeseen ja niiden todenperäisyys on varmistettu.
Parin päivän kuluttua Kainuun prikaatista löydettiin siellä palvelevan upseerin laatima esittelymateriaali, jonka mukaan Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisia ei turvallisuussyistä oteta minilennokkikoulutukseen. Prikaatin koulutuspäällikkö, everstiluutnantti Petteri Soini myönsi virheen tapahtuneen yhdessä minilennokki-infossa.
”Laitan tästä yksiköiden päälliköille ja pataljoonan komentajille muistutuksen, että kukaan ei vahingossa puhu sellaista, mikä ei ole totta. Niin kauan kuin valintoja ei ole tehty, kaikki ovat samalla viivalla”, Soini lupasi Ylen uutisessa.
Noin viikko Kainuun prikaatin tapauksesta Yle kertoi, ettei Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaista otettu töihin Karjalan prikaatin varuskunnan keittiöön. ”Asiakkaamme vaatii, että työntekijällä on Suomen kansalaisuus, kaksoiskansalaisuuskaan ei käy” oli rekrytointia hoitanut Kairest Oy vastannut sähköpostiviestillä Ylen haastattelemalle Jelenalle, jolle työpaikka oli jo luvattu.
Karjalan prikaatista kiellettiin, että he olisivat antaneet mitään ohjeistusta olla palkkaamatta kaksoiskansalaisia. Karjalan prikaatin esikuntapäällikkö, eversti Sami-Antti Takamaa ei kuitenkaan osannut sanoa mitään toimittaja Päivi Happosen kysymykseen: ”Miten kommentoitte sitä, että Kairest oy on lähettänyt viestin, että asiakkaamme ei hyväksy kaksoiskansalaisia?”
Kaksoiskansalaisten rekrytoinnin kieltävän ohjeistuksen löytyminen puolustusvoimista olisikin todellinen paukku, sillä ohjeistus olisi muun muassa perustuslain ja yhdenvertaisuuslain vastainen. Ohjeistuksen etsimisen sijaan oleellisempi kysymys on se, toimiiko puolustusvoimat kaikissa tilanteissa sitä koskevien lakien, mukaan lukien perustus- ja yhdenvertaisuuslain, mukaisesti?
Väittäisin, ettei toimi, kuten Kainuun ja Karjalan prikaatien esimerkit osoittavat. Puolustusvoimien vuoden 2015 henkilöstötilinpäätöksen mukaan sen palveluksessa oli vuoden lopussa 12 049 henkilöä. Kyse on sen verran suuresta joukosta, että mukaan mahtuu myös sellaisia, jotka eivät ole sisäistäneet perusoikeuksiin sisältyvää syrjimättömyyden periaatetta, saatikka halukkaita toteuttamaan sitä työssään.
Puolustusvoimat korostaa usein, että se toteuttaa lakimääräistä tehtäväänsä. Niin toteuttavat kaikki viranomaiset, ja ne ovat velvollisia noudattamaan voimassa olevia lakeja.
Kuitenkin kaikki oikeudet toteutuvat arjessa ja se tarkoittaa, että viranomaisten on kyettävä huolehtimaan siitä, että niiden henkilökunta osaa soveltaa lakeja työssään. Samoin viranomaisten on seurattava, että näin myös tapahtuu ja tarvittaessa puututtava virheisiin. Tässä puolustusvoimilla, samoin kuin muillakin viranomaisilla, on parannettavaa.
Kannattaisi myös pohtia, millaisia seurauksia Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisiin kohdistuvista epäluuloista aiheutuu.
Aiheesta käyty keskustelu nosti mieleeni huhtikuussa 1991 Tallinnassa pidetyn Viron itsenäisyyden puolesta toimineen kansanrintaman kongressin. Olin seuraamassa kongressia Sadankomitean silloisen puheenjohtajan Folke Sundmanin kanssa.
Kongressin avauspuheessa kansanrintaman puheenjohtaja Edgar Savisaar puhui muun muassa Virossa asuvien venäläisten Inter-liikkeestä, joka vastusti Viron itsenäistymistä Neuvostoliitosta. Savisaaren viesti oli, että virolaisten on toimittava niin, että venäläiset sanovat ei Inter-liikkeelle ja ei Neuvostoimperiumille.
Savisaaresta voidaan poliitikkona olla montaa mieltä, enkä itsekään ole kaikista hänen edesottamuksistaan ilahtunut. Tuolloin hän kuitenkin puhui asiaa ja hänen viestinsä, muutettavat muuttaen, kannattaisi muistaa myös nyt lahden tällä puolen.
Timo Mielonen
