TIEDOTE
Julkaisuvapaa heti
Henkilömiinat ovat olleet ja ovat edelleen valtava uhka siviiliväestölle sodan jaloissa ympäri maailmaa. Ne jättävät jälkeensä vuosikymmeniä kestävää kärsimystä ja hidastavat jälleenrakennusta. Suomen on pysyttävä sopimuksessa joka jo pienentänyt miinauhrien määrää, tyrehdyttänyt niiden tuotannon ja kaupan, ja nopeuttanut sodasta toipumista monessa maassa. Suomen on nähtävä itsensä osana vastuullista kansainvälistä yhteisöä ja edistettävä rauhan ja turvallisuuden agendaa maailmalla.
Kansalaisaloite Ottawan sopimuksesta irtautumiseksi on onnistunut keräämään eduskunnan käsittelyyn vaaditut 50 000 nimeä. 1997 solmittu kansainvälinen sopimus kieltää henkilömiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron. Se on yksi vaikuttavimpia ja laajimpia kansainvälisiä sopimuksia jonka on allekirjoittanut 186 valtiota. Vain 33 maata jättäytynyt sen ulkopuolelle.
Kansalaisjärjestöt ja huolestuneet yksittäiset kansalaiset ovat aloittaneet kampanjan, jolla pyritään estämään kansainvälisten sopimusten ja sodankäynnin sääntöjen romuttaminen ja turvaamaan siviilien suojelua, myös miinakieltosopimuksen kaltaisilla instrumenteilla.
Suomen päättäjillä on nyt edessään ratkaisu, jolla on kauaskantoiset seuraukset. Kehotamme Suomen päättäjiä, toimimaan viisaasti ja vastuullisesti. Älkää tehkö ratkaisua, joka murentaa sopimuksen, aiheuttaa dominoefektin kansainvälisesti ja siten ihan konkreettisesti vaarantaa ihmishenkiä ja heikentää Suomen mainetta rauhan edistäjänä, ihmisoikeuksien ja elämän vaalijana.
Henkilömiinat kylvävät kuolemaa ja kärsimystä
Henkilömiinojen katsotaan olevan niin sanottuja epäinhimillisiä aseita; ne eivät erottele sotilaita siviileistä ja räjähtelevät, tappavat ja vammauttavat maastossa vuosikymmeniä konfliktien päättymisen jälkeen.
– Miinat jäävät maastoon kunnes ne erikseen raivataan. Sodan oikeussäännöt edellyttävät, että siviilit tulee erottaa sotilaista, eikä se ole tällä aseella mahdollista, kertoo Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Lodenius oli vuonna 1997 vastaanottamassa Nobelin rauhanpalkintoa henkilömiinojen kieltämiseen tähtäävän Suomen kampanjan puolesta.
Miinat tekevät laajoista alueista asuinkelvottomia ja estävät ihmisten paluun kotiseuduilleen. Pellot ja metsät jäävät vaaralliseksi ansojen täyttämäksi erämaaksi. Miinat hidastavat sodasta toipumista ja jälleenrakentamista. Saastuneet alueet, kuten tiet, pihat ja pellot, on ensin raivattava. Siviileille on turvallista palata vasta, kun on saavutettu 99,6 prosentin raivausaste.
Miinojen uhreista 80 prosenttia on siviilejä. Lapset ovat erityisen alttiita joutumaan miinojen uhreiksi, sillä heidän uteliaisuutensa ja leikkimisensä voivat johtaa traagisiin seurauksiin. 43 prosenttia henkilömiinojen uhreista on lapsia. (Landmine Monitor Report 2024)
– Jokainen miinan räjähdys on tragedia, joka jättää pysyvät jäljet uhriin, hänen perheeseensä ja koko yhteisöön. Miinojen aiheuttamat vammat ovat usein vakavia ja elinikäisiä, ja ne voivat johtaa vammautumiseen, köyhyyteen ja syrjäytymiseen. 70 prosenttia miinojen vammauttamista on alle 24-vuotiaita, Lodenius toteaa.
Suomi ei tarvitse henkilömiinoja puolustukseensa
Suomi on jo aiemmin panostanut merkittäviä resursseja korvaaviin puolustusjärjestelmiin. Nämä järjestelmät ovat tehokkaita ja vastaavat nykyaikaisen sodankäynnin vaatimuksiin. Henkilömiinat ovat vanhanaikainen ja epäinhimillinen ase, jota ei tarvita Suomen puolustuksessa. Ottawan sopimuksesta irtautuminen heikentäisi Suomen mainetta ja asemaa maailmalla. Puolustusvoimien ja yksittäisten sotilaiden on joka tapauksessa noudatettava sodan lakeja, jotka asettavat useita rajoitteita ja velvoitteita henkilömiinojen käytölle, vaikka irtautuisimme sopimuksesta. Suomen puolustusvoimat ovat jo saaneet 200 miljoonaa euroa henkilömiinoja korvaavien järjestelmien hankintaan.
Sopimuksen hylkääminen olisi selvä viesti siitä, että Suomi on valmis tinkimään humanitaarisista periaatteistaan. Se vahingoittaisi Suomen uskottavuutta rauhanvälittäjänä ja heikentäisi mahdollisuuksiamme vaikuttaa globaaleihin turvallisuuskysymyksiin. Maailma tarvitsee nyt enemmän kuin koskaan maita, jotka toimivat esimerkkinä rauhan ja ihmisoikeuksien puolustamisessa. Suomen irtautuminen Ottawan sopimuksesta olisi kansainvälisesti poikkeuksellista ja murentaisi kansainvälisen ja humanitaarisen oikeuden perusteita. Suomi olisi ainoa EU-maa ja Yhdysvaltojen lisäksi ainoa Nato-maa, joka sallisi ja puolustaisi henkilömiinoja.
– Irtautuessaan sopimuksesta Suomi voi aiheuttaa dominoefektin, jossa muutkin maat hylkäävät sopimuksen. Se romuttaisi aikaansaadun normin siitä, että miinat eivät ole hyväksyttävä ase. Juuri tämä on se kehityskulku, jota autoritaariset maat, kuten Venäjä tavoittelee, että tehdään laittomista aseista laillisia, toteaa Lodenius.
Ottawan sopimus on osa ihmiskunnan yhteistä perintöä
Ottawan sopimus on yksi kansainvälisen yhteisön tärkeimmistä saavutuksista sodan kauhujen vähentämisessä. Sopimuksesta irtautuminen olisi askel taaksepäin ja antaisi väärän signaalin muille maille, myös Venäjälle.
Sopimus on syntynyt pitkällisen ja huolellisen prosessin tuloksena, ja se edustaa laajaa kansainvälistä konsensusta henkilömiinojen vastustamisesta. Sopimuksen hylkääminen kevyin perustein horjuttaisi kansainvälisen oikeuden uskottavuutta ja vaikeuttaisi tulevaisuudessa vastaavien sopimusten syntymistä. Meillä on velvollisuus suojella Ottawan sopimusta ja varmistaa, että sen periaatteet toteutuvat käytännössä.
Kansalaisaloitteen käyttäminen kansainvälisen sopimuksen mitätöintiin on itsessään myös kyseenalaista. Kyseenalaisuutta lisää se, että aloitteen takana on henkilöitä, esimerkiksi europarlamentaarikko, kenellä on jo valtaa lainsäädännön prosesseihin. Kansalaisaloitteen tarkoitus on tarjota tavalliselle kansalaiselle mahdollisuus vaikuttaa politiikan agendaan, sitä ei ole tarkoitettu poliitikoille välineeksi oman agendansa ajamiseksi.
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Juhis Ranta,
viestinnänasiantuntija,
Sadankomitea
0401679660
juhis.ranta@sadankomitea.fi
Laura Lodenius,
toiminnanjohtaja,
Rauhanliitto
0407177762
laura.lodenius@rauhanliitto.fi