Asia: Ulkoministeriön kansalaisjärjestökuuleminen Suomen Etyj-puheenjohtajuuskauden 2025 prioriteeteista tiistaina 10. syyskuuta 2024.
Taustaksi
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (ETYK) historiassa erittäin tärkeä oli niin kutsutun ihmisoikeuskorin eli ihmisoikeustyön nostaminen kovan turvallisuuspolitiikan, sotilasstrategisten ja geopoliittisten kysymysten rinnalle. Tästä syntyivät muun muassa Helsinki-komiteat niin Itä-Euroopan maissa kuin Neuvostoliitossa. Tämän prosessin seurauksena riippumattomat ihmisoikeuksien puolustajat saivat jonkinlaista jalansijaa ja jopa ehkä suojaakin jatkaa ihmisoikeustyötä. Sitä seurasi yli kylmän sodan jakolinjojen tehty ja jatkunut yhteistyö. Prossilla oli lopulta suurempia vaikutuksia kuin kukaan aikoinaan osasi uskoa: saatiin aikaiseksi kiila, joka osaltaan vaikutti Berliinin muurin kaatumiseen ja Neuvostoliiton totalitaarisen järjestelmän murentumiseen.
Venäjän laittoman ja brutaalin hyökkäyssodan Ukrainaan takia, olemme kulkemassa kohti kylmän sodan kaltaista tilannetta: kilpavarustelua, rajojen sulkemista, tiedonvälityksen ja ihmisoikeustyön rajoittamista. Ehkä tulevina vuosina esimerkiksi rauhan-, ympäristö- ja ilmastoaktivistit tekevät rajat ylittävää yhteistyötä, toimivat muurinmurtajina sekä vaikuttavat Venäjän yhteiskunnalliseen kehitykseen kohti demokratiaa, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sääntöjä kunnioittavaksi valtioksi. Tällaista toimintaa ei nyt nähdä osana turvallisuuspolitiikkaa, eikä se ole ETYJ:n työn ytimessä, mutta se voisi luoda uutta voimaa ETYJ:iin. Kansalaisyhteiskunta tarvitsee tunnustusta ja tukea, jolla se voi osaltaan jälleen kerran tukea kehityksen suunnan muuttamista kohti rauhaa ja vakautta, turvallisuutta. Tämä on myös keskeinen osa Helsingin henkeä ja Etyj:in perintöä.
Evästykset
Sadankomiteassa ja Rauhanliitossa toivomme, että ETYJ:n 50. juhlavuonna ja Suomen puheenjohtajakaudella 2025:
a) pitää korostaa ihmisoikeuspuolustajien, rauhanrakentajien samoin kuin riippumattoman median ja toimittajien roolia arvokkaina ETYJ:n päämäärien tukijoina, sekä järjestää siihen liittyviä tapahtumia ja yhteistyötä.
b) Suomen ja Ulkoministeriön olisi tärkeä varata tähän toimintaan rahaa ja resursseja.
