Sotilasmenojen holtiton kasvu lisää Suomen turvallisuusvelkaa, ilmastovelkaa ja valtion velkaa. Nato-maiden ja Yhdysvaltain asevoimien joukkojen toiminnasta Suomessa aiheutuvat ilmastopäästöt tulevat Suomelle kalliiksi. Lappi ja saamelaisalueet eivät ole sotilaille varattu ”syrjäinen harjoitusalue” vaan tuhansien ihmisten ja miljoonien eliöiden koti, jota sotilaiden tulisi suojella.
Globaalit sotilasmenot nousivat 2443 miljardiin dollariin vuonna 2023, se on 6,8 prosentin kasvu verrattuna vuoteen 2022. Tämä oli jyrkin vuosikasvu sitten vuoden 2009 Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin SIPRI:n mukaan. Suomen puolustusmenot ovat Siprin selvityksen mukaan maailman 35. suurimmat 7,3 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla. Summa on 0,3 prosenttia koko maailman sotilasmenoista ja 2,4 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.
Globaalien sotilasmenojen ja Suomen puolustusmenojen holtiton kasvu lisäävät Suomen turvallisuusvelkaa. Turvallisuusvelalla tarkoitetaan sitä, etteivät tehdyt turvallisuusratkaisut lisää kansalaisten ja valtion turvallisuutta vaan kasvattavat turvattomuutta ja jättävät turvallisuusvajeen tulevien sukupolvien maksettavaksi.
Asevarustelu-, sodat ja jälleenrakennus kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Esimerkiksi Ukrainan ja Gazan sodissa käytetyn ja tuhotun materiaalin määrää kukaan ei ole tohtinut edes laskea tai ainakaan sanoa ääneen. Sotilastoiminnassa käytetään esimerkiksi valtavat määrät fossiilisia polttoaineita sekä betonia ja metalleja, jotka kaikki ovat maailman suurimpia päästölähteitä. Armeijat vastaavat noin 5,5 prosentista maailman ilmastopäästöjä (Lähde: Scientists for Global Responsibility). Asevoimat ovat siten yksi maailman saastuttavimmista teollisuuden aloista, mutta silti niiden päästöt on jätetty Kioton ja Pariisin ilmastosopimuksien sitovien päätöksien ulkopuolelle.
Ilmastopäästöt aiheuttavat Suomelle myös suuren loven talouteen. Viime vuonna ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen arvioi ilmastopäästöistä koituvan laskun olevan todennäköisesti miljardiluokkaa.
Suomessa tunnistetaan ja tunnustetaan, että ilmastonmuutos ja sen vaikutukset sekä niihin sopeutuminen ratkaisevat Suomen tulevaisuuden. Siitä huolimatta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa laitetaan kaikki panostukset asevaraiseen turvallisuuteen.
– Kautta ihmiskunnan rauha on ollut se tila, jossa yhteiskunnat kukoistavat, luovat uusia innovaatioita ja käyvät kauppaa sekä vaurastuvat. Epäluottamus, konfliktit ja sota estävät meitä vaurastumasta. Sotaan varautuvat yhteiskunnat laittavat rahansa asevarusteluun ja nuorten kouluttamiseen sotilaiksi, kun meidän pitäisi käyttää resurssit ihmiskunnan suurien kohtalonkysymyksien ratkaisemiseksi, muistuttaa Sadankomitean pääsihteeri Jarmo Pykälä.
Päästömaksut osaksi puolustusbudjettia
Rauhanjärjestö Sadankomitean mielestä Suomen tulee vaatia Nato-maita ja Yhdysvaltoja maksamaan Suomessa aiheuttamansa ilmastopäästöt Suomelle. Päästölaskennassa ulkomaisten armeijoiden Suomessa aiheuttamat päästöt lasketaan Suomen ilmastopäästöiksi. Näin ollen ne jäävät Suomen eri sektorien maksettavaksi. Naton SOFA-sopimus ja Yhdysvaltain kanssa allekirjoitettu DCA-sotilasyhteistyösopimus ovat jääneet ajastaan jälkeen, kun ne eivät tunnista ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden puolustamista keskeiseksi lähtökohdakseen. Suomen tulee neuvotella niihin sitovat kirjaukset päästöjen huomioimisesta.
Sadankomitean mielestä on myös selvitettävä, miten Puolustusvoimat kompensoivat sellaiset päästöt ja luonnon monimuotoisuuden tuhoamisen, joita ne eivät kykene vähentämään tai estämään.
– Ilmastoturvallisuus on ihmiskunnan kohtalonkysymys ja tämä on vihdoin tunnistettava puolustusbudjeteissakin. Maapallolla ei ole varaa pitää kyydissään vapaamatkustajia vaan jokaisen saastuttajan on maksettava oma osuutensa, Pykälä sanoo.
Puolustusvoimien tehtävänä tulee olla yhtä lailla sekä maanpuolustaminen että maan puolustaminen. Siksi puolustusvoimien on entistä enemmän kiinnitettävä huomiota oman toimintansa ja mahdollisen sodan ympäristövaikutuksiin. Puolustussuunnittelussa pitää huomioida myös luonnon monimuotoisuuden puolustaminen.
– Saamelaisalueet ja Lappi ylipäätään eivät ole ulkomaisille sotilaille varattu ’syrjäinen harjoitusalue’ vaan tuhansien ihmisten ja miljoonien eliöiden koti ja osa Suomea, jota sotilaiden on tarkoitus suojella, Pykälä muistuttaa puolustusvoimien tehtävistä.
Lapin muuttaminen ulkomaisten asevoimien ja aseteollisuusyritysten harjoitusalueeksi on uhka alueen elinkeinoille kuten porotaloudelle ja matkailulle sekä luontoarvoille ja EU:n ainoan alkuperäiskansan elämäntavalle. Esimerkiksi hävittäjien jylinän keskellä on vaikea myydä sitä kuuluisaa Lapin hiljaisuutta. Puolustusvoimien on etsittävä uudenlaisia toimintamalleja, joilla kansallisen turvallisuuden intressit yhteensovitetaan alueellisiin intresseihin. Nyt näin ei ole. Yhdysvaltain kanssa neuvoteltiin sotilasyhteistyösopimus (DCA), eivätkä Puolustusvoimat siinä yhteydessä noudattaneet lakisääteistä velvoitetta selvittää saamelaisten kantoja.
Puolustusmenot eivät voi olla julkisen hallinnon sopeutustoimien ulkopuolella
Valtionvarainvaliokunta edellytti Nato-päätöksenteon yhteydessä puolustusvoimilta, että sotilaallisen maanpuolustuksen ratkaisut on kyettävä toteuttamaan puolustusbudjetin sisällä. Puolustusvoimat ovat toistaiseksi yrittäneet saada kaiken haluamansa, mutta yksikään yhteiskunnan sektori ei ole julkisen talouden haasteiden ulkopuolella. Puolustusvoimien on päätettävä mitä se haluaa. Suomen kokoisessa kansantaloudessa ei voi samaan aikaan saada Naton kanssa tarvittavaa ammattiarmeijaa, yleistä (miehiä koskevaa) asevelvollisuutta ja huipputeknologiaa edustavia asejärjestelmiä. Esimerkiksi velkarahalla hankittavien F-35-hävittäjien kustannukset tulevat nousemaan reilusi yli kymmenen miljardin euron.
Turvallisuusratkaisut palautuvat ilmastonmuutoksen torjuntaan
Rauhanjärjestö Sadankomitean mielestä Suomen puolustus- eli sotilasmenot eivät nykyisellään riitä Suomen turvallisuuden takaamiseksi. Ukrainan sota siirsi ajatukset takaisin asevaraisiin turvallisuusratkaisuihin, mutta viheliäisten ongelmien maailmassa on samaan aikaan kyettävä rakentamaan turvallisuutta laajasti. Suomi on vaarassa kadottaa kykynsä vahvistaa kansainvälistä järjestelmää ja tuoda kansainvälisille foorumeille uusia avauksia.
– Panostaminen pelkästään sotilasmenoihin on kuin ostaisi taskut täyteen palovakuutuksia, mutta katselisi kädet taskussa talon seinustalla kyteviä palopesäkkeitä, pääsihteeri Pykälä toteaa Suomen nykyisestä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjasta.
Suomi on todennut, että kansainvälinen sopimusperustainen järjestelmä ja osa kansainvälisistä sopimuksista on rikki. Sotilasliitto Natoon liittymisestä huolimatta Suomi on yhä pieni maa, joiden etu on suurvaltoja aisoissa pitävä kansainvälinen järjestelmä. Kansainvälisen järjestelmän, sopimusten ja organisaatioiden korjaaminen on Suomen turvallisuuden ytimessä.
– Suomi osaa kyllä kertoa miten Gazan sota on turvallisuusuhka ja lisää terrorismia, heikentää suomalaisten yritysten tulosta nostamalla korkoja ja vaikuttamalla globaaleihin toimitusketjuihin, tai ettei pakolaissopimus vastaa nykypäivää, mutta miksi vasaraa ei saada nostettua maasta ja ryhdytä korjaamaan ongelmia, pääsihteeri Pykälä kysyy.
Global Days Against Military Spending (GDAMS) on vuosittain 12.4.–15.5. toteutettava kansainvälinen kampanja, jossa vaaditaan sotilasmenojen käyttämistä inhimillisen turvallisuuden parantamiseen.
Kansainvälinen sotilasmenojen vastainen kampanja: https://demilitarize.org/.
Vuonna 2024 toimintakuukautta vietetään teemalla War Cost us the Earth.
Sipri tuore sotilasmenojen julkistus: https://sipri.org/media/press-release/2024/global-military-spending-surges-amid-war-rising-tensions-and-insecurity
Voiman artikkeli armeijoiden päästöistä: https://voima.fi/artikkeli/2024/armeijoiden-ilmastopaastot-ovat-mittavat-pelkastaan-pentagon-aiheuttaa-saastuttaa-yhta-paljon-kuin-ruotsin-valtio/
Lisätietoja ja haastattelypyynnöt
Juhis Ranta
viestinnän asiantuntija
Sadankomitea
juhis.ranta@sadankomitea.fi
+358401679660
