Suomen sotatarvikakauppa kasvoi yhdeksässä vuodessa noin 40 prosenttia. Selvityksen mukaan Suomi vie siviili- ja sota-aseita myös konfliktimaihin.
Puolustustarvikevienti Lähi-itään kasvoi
Suomen sotatarvikekauppa kasvoi vuodesta 1998 vuoteen 2007 noin 40 prosenttia. Tarkasteluajanjaksolla myönnettiin 1114 vientilupaa yhteisarvoltaan noin 750 miljoonaa euroa. Niistä aseteollisuus sai aikaan konkreettisia kauppoja 375 miljoonan euron edestä. Kansainvälisesti tarkastellen Suomen asevienti on pientä.
Euromääräisesti laskien merkittävin yksittäinen tuoteryhmä olivat panssaroidut ajoneuvot ja niiden osat. Ne muodostavat vuosittaisesta sotatarvikeviennistä jopa 35-65 prosenttia. Muita merkittäviä tuoteryhmiä olivat ammukset ja ampumatarvikkeet, panssarit ja komposiittisuojat, suojavälineet kemiallisten, biologisten ja ydinaseiden aseiden varalle, ase- ja johtamisjärjestelmät sekä viestintäteknologia.
Sotatarvikkeista 83 prosenttia vietiin Euroopan unionin alueelle ja seitsemän prosenttia EU:n ulkopuolisiin OECD-maihin. Kaikesta viennistä 60 prosenttia meni Ruotsiin ja Puolaan. Muita merkittäviä vientimaita olivat Yhdysvallat, Norja ja Lähi-idän maat.
Lähi-idän merkitys sota-asekaupassa kasvoi 6,2 prosenttiin. Egypti oli Suomen merkittävin vientimaa Lähi-idässä – samalla se oli Suomen sotatarvikekaupan suurin kehitysmaa-asiakas. Asekauppa kukoisti myös Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin, Saudi-Arabiaan ja Kuwaitiin. Israeliin vietiin virallisen tilaston mukaan puolustustarvikkeita 45 eurolla, mutta samanaikaisesti tehtiin Israelin aseteollisuuden kanssa alihankintaa ja aseteollisuusyhteistyötä miljoonilla euroilla.
Selvityksessä saatiin selville puolustustarvikekauppaa sotaa käyvin maihin Yhdysvaltoihin (mm. käsikranaatteja) ja Etiopiaan (viestimastoja osana laajempaa järjestelmää). Lisäksi selvisi puolustustarvikekauppaa konfliktissa mukana olevalle Turkin armeijalle (mm. patruunoita) ja laajaa aseteollisuuden alihankintaa tai muuta yhteistyötä Israelin aseteollisuudelle.
Miljoona pienasetta ja miljardi patruunaa
Suomesta vietiin 1 111 439 pienasetta (1998-2007) ja 910 612 229 patruunaa (2000-2007).
Suomen pienasekaupasta 40 prosenttia meni Yhdysvaltoihin. Kauppa EU:n ulkopuolisiin OECD-maihin kasvoi ja sisämarkkinakauppa Euroopan unionin alueelle laski. Pienaseita vietiin myös 18:ään kehitysmaahan. Lukumääräisesti tarkastellen sisäasiainministeriön alaisten siviiliaseiden vuosivienti pysytteli samalla tasolla. Asetyypeittäin tarkastellen kiväärien vienti kaksinkertaistui ja haulikoiden sekä pistoolien vienti laski.
Suomesta vietiin 910 miljoonaa siviiliaseiden patruunaa vuosina 2000-2007. Niistä 43 prosenttia oli pienoiskivääreihin tarkoitettuja alle 22 kaliiberisia, 34 prosenttia kiväärien ja loput pistoolin patruunoita. Lisäksi vietiin haulikoiden patruunoita mikä nosti viennin yli miljardiin patruunaan. Patruunoista yli puolet vietiin EU:n ulkopuolisiin OECD-maihin ja 35 prosenttia EU-maihin. Yli 20 miljoonaa patruunaa vietiin yhteensä 23:een kehitysmaahan.
Selvitys nostaa esille Suomen siviilipatruunaviennin konflikteista ja sisäisistä levottomuuksista kärsiviin maihin Intiaan, Kolumbiaan ja Peruun.
Tutkimusmenetelmät ja lähteet
Selvitykseen on kasattu pitkittäisaikasarjaksi (1998-2007) puolustustarvikkeiden ja siviiliaseiden sekä patruunoiden vientitietoja. Näin on saatu kattavampaa kokonaiskuvaa viennistä ja sen muutoksista, kun varsinkin puolustustarvikkeissa vuosittaiset euromääräiset vaihtelut ovat voineet olla suuria. Siviiliaseiden- ja patruunoiden vientitietoja ei ollut aiemmin julkaistu.
Aseviennillä tarkoitetaan puolustusministeriön vientiluvan alaisia sotatarvikkeita eli puolustustarvikkeita ja sisäasiainministeriön vientiluvan alaisia siviilikäyttöön tarkoitettuja pienaseita ja patruunoita. Selvityksessä ei ole käsitelty kaksikäyttötuotteiden vientiä.
Aseviennin tilastotiedot on saatu puolustusministeriön julkaisemista vientitiedoista, sisäasiainministeriön arkistoista ja tullihallituksen tietokannasta. Jotta olisi saatu tarkempi kuva eurojen ja tuoteluokkien taakse kätkeytyvästä viennistä käytiin myös puolustustarvikkeiden vientilupatiedot vuodelta 2007 läpi. Lisäksi on haastateltu puolustus-, ulkoasiain- ja sisäasianministeriön sekä tullin asiantuntijoita että teollisuuden edustajaa.
Muut tiedot on kerätty pääasiassa muista tutkimuksista, viranomaisraporteista, talousalan mediatiedoista ja yritysten kotisivuilta sekä tilinpäätöksistä. Arvokas lähde on ollut Jouko Hurun (1993) lisensiaattitutkimus Suomen vuosien 1950-1990 asevientipolitiikasta. Koko aineisto on kerätty ja selvitys kirjoitettu loka-joulukuun aikana vuonna 2008.
Selvitys ei ole kaikilta osiltaan kattava tieteellinen tutkimus vaan pikemminkin se on yleiskatsaus. Esille nostetaan ongelmallisia tapauksia, mutta niiden tarkempi selvittäminen vaatii ehdottomasti lisätutkimuksia. Ensisijaisena tarkoituksena on ollut antaa laaja-alaisia ja ajankohtaisia perustietoja julkisen keskustelun tueksi.
Raportti on 25 vuoteen ensimmäinen laaja selvitys siitä, mitä ja mihin suomalaisia aseita ja puolustustarvikkeita viedään. Teoksessa kysytään kuinka johdonmukaista Suomen kehitys-, ihmisoikeus- ja demokratia-politiikka ovat, kun asekauppa sallitaan kehitysmaihin, ihmisoikeuksia loukkaaviin maihin, ei-demokraattisiin valtioihin ja konfliktialueille. Se nostaa esille ristiriidan suomalaisen kehityspolitiikan ja asekaupan välillä.
Lisätietoja:
Sadankomitean pääsihteeri Eekku Aromaa 040 583 1142
Missä soditaan suomalaisilla aseilla? Suomen asevienti ja sotateollisuus 1998-2007. Pykälä, Jarmo (2009). Suomen Sadankomitea ry, Helsinki. 96 s. Raportti on tilattavissa Sadankomiteasta posti- ja toimituskulujen hinnalla tai sen voi ladata pdf-tiedostona tästä.
