Ruotsi päätti eilen tiistaina luopua asevelvollisuudesta rauhan aikana. Ruotsi siirtyy vuoteen 2014 mennessä 50 000 sotilaan armeijavahvuteen, joista reilut puolet palkkasuhteessa ja loput vahvuudesta "hemvärnetiläisiä". Peruskoulutus olisi vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Värväämisen tavoista ei olla vielä päätetty.
– Suomen Eduskunnassa käyty turvallisuuspoliittinen keskustelu ja erityisesti mantra asevelvollisuuden tärkeydestä kertoo surullista tarinaa siitä, että monet tahot Suomessa elävät edelleen 40-luvun maisemissa. Sotilaallisen maanpuolustuskoulutuksen järjestäminen koko miesikäluokan asevelvollisuuden kautta ei ole, päinvastoin kuin luullaan, tehokkain eikä välttämättä edes edullisin tapa, toteaa Sadankomitean pääsihteeri Eekku Aromaa.
-Suomessa asevelvollisuuden hintaan lasketaan usein vain välittömät kulut. Valtiontalouden vajeesta ja työurien pidentämisen välttämättömyydestä puhuttaessa pitäisi kuitenkin nuorten opiskelujen aloittamista ja aikaista tuloa työmarkkinoille varmistaa kaikin keinoin. Tästä näkökulmasta koko miesikäluokan asevelvollisuus lähinnä kansallisista identiteettisyistä tulee hyvin kalliiksi. Eri selvitysten mukaan asevelvollisten työpanoksen arvo voisi olla 0,88% bruttokansantuotteeseen lisää, joidenkin laskelmien mukaan enemmänkin, toiminnanjohtaja Laura Lodenius Rauhanliitosta lisää.
– Kuten Ruotsin esimerkki osoittaa, on tarpeellista pohtia asevelvollisuuden kehittämistarpeita neutraalisti nykyajan tarpeiden pohjalta, ei pelkästään perinteisiin nojaten. Koko miesikäluokan asevelvollisuuden ainoa vaihtoehto ei ole ammattiarmeija. Suomen tulisikin harkita asteittain valikoivampaan järjestelmään siirtymistä lisäämällä vapaaehtoisuutta ja siten ainakin vähentää niiden määrää, joita pakkokoulututetaan turhaan ilman, että heille on edes sodan ajan tehtäviä varattuna, Sadankomiteasta ja Rauhanliitosta viestitetään.
– Samalla olisi aika ennakkoluulottomasti keskustella siitä eriarvoisuudesta, joilla kohdellaan miehiä ja naisia maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen suhteen. Ei voi olla merkityksetöntä tasa-arvon kannalta, että yhdellä sukupuolella on pakollinen asepalvelus suoritettavanaan ennen opintoja tai töihin pääsemistä. Toisaalta toinen sukupuoli kouluttautuu omin varoin niihin tehtäviin joita heidät mahdollisen kriisin sattuessa voidaan velvoittaa tekemään, toteavat rauhanjärjestöt.
Lisätietoja:
Eekku Aromaa, Pääsihteeri, Suomen Sadankomitea, puh 040 583 1142
Laura Lodenius, Toiminnanjohtaja, Suomen Rauhanliitto – YK-yhdistys puh: 040 717 7762
