Rauhanjärjestö Sadankomitea antoi lausuntonsa valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta puolustusvaliokunnalle perjantaina 22.2. puolustusvaliokunnan kokouksessa Eduskunnassa. Lausunnossaan Sadankomitea kiinnitti huomiota erityisesti siihen ristiriitaan, että vaikka selonteossa todetaan, että Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, silti maanpuolustusta ja asevelvollisuutta kehitetään niiden omilla ehdoilla. Viisaampaa olisi lakkauttaa asevelvollisuus ja käyttää yhteiset resurssit turvallisuuden kannalta tehokkaammin.
Katsomme, kuten selontekokin, että Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, vaan kestävän kehityksen ja turvallisuuden yhteys on entistä ilmeisempi. Ilmastonmuutos sekä sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen yhteen sovittaminen kestävällä tavalla, on välttämätöntä niin Suomen turvallisuuden kuin koko ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta, Sadankomitean puheenjohtaja Ville Hulkkonen summaa.
Ristiriidan lisäksi Sadankomitea haluaa erityisesti kritisoida selonteossa mainittua määritelmää turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tehtävistä. Ei ole olemassa mitään yhteisesti ymmärrettyjä "perusarvoja".
Uuteen selontekoon on ilmestynyt sana perusarvot osaksi turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tärkeimpiä tehtäviä. Sadankomitea pitää ongelmallisena sitä, että itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden rinnalle on tuotu käsite perusarvot, jota selonteossa ei kuitenkaan tarkemmin määritellä. Suomi on moniarvoinen demokraattinen valtio, jonka kansalaisille on monenlaisia arvoja ja moniarvioisuuden soisi olevan tavoiteltava asia, eikä turvallisuuspolitiikan tehtävä voi olla vain joidenkin arvojen puolustaminen, Hulkkonen jatkaa.
Olisikin viisasta tuoda turvallisuus- ja puolustuspolitiikka samanlaiseen julkiseen keskusteluun ja päätöksentekoon kuin muut politiikan lohkot jo ovat. Ei ole syytä salamyhkäisesti valmistella selontekoa katseilta piilossa ja tuoda sitä jo painettuna ja päätettynä lausunnoille ja julkisuuteen. Puolustus- ja turvallisuuspolitiikka kuuluu kansalaisille.
