Tiedote 1.11.2023
YK:n yleiskokouksen ensimmäinen komitea hyväksyi 1.11.2023 kaikkien aikojen ensimmäisen autonomisia aseita koskevan päätöslauselman, joka asettaa suunnan uudelle kansainväliselle sopimukselle.
Päätöslauselman L.56 äänestystulos oli 164 valtiota puolesta, 5 vastaan ja 8 tyhjää. Suomi äänesti päätöslauselman puolesta. Vastaan äänestivät vain Venäjä, Valko-Venäjä, Intia, Mali ja Niger. Valtava tuki YK:n yleiskokouksen ensimmäiselle autonomisia aseita koskevalle päätöslauselmalle osoittaa valtioiden laajaa halua liikkua kohti uutta kansainvälistä sopimusta autonomian säätelemiseksi asejärjestelmissä.
Stop Killer Robots Finland -verkoston koordinaattori Kaisu Kinnunen sanoo:
“Äänestys oli historiallinen tilaisuus valtioille tehdä selväksi kantansa autonomisiin aseisiin, ja enemmistö äänesti ihmiskunnan suojelun puolesta. Kansainvälistä sopimusta tarvitaan voidaksemme varmistaa, ettemme anna koneelle lupaa tappaa. Vaikka päätöslauselma ei mene tarpeeksi pitkälle neuvottelujen vaatimiseksi, se on ensimmäinen selkeä askel oikeaan suuntaan. Tämänkaltaiset päätöslauselmat ovat olleet tärkeitä myös muun muassa maamiinat ja ydinaseet kieltävien sopimusten synnylle.”
Viimeisen 10 vuoden aikana YK:n tavanomaisia aseita koskevan sopimuksen puitteissa käydyissä keskusteluissa ei ole edetty lähemmäs sopimusneuvotteluja autonomian säätelemiseksi asejärjestelmissä. Näissä keskusteluissa pieni vähemmistö valtioista on konsensusperiaatteen nojalla estänyt etenemisen kohti uutta lakia, vaikka enemmistö tukee sopimusneuvottelujen aloittamista. Päätöslauselma tuo vihdoin kaikki maat neuvottelupöytään. Se viitoittaa tietä kohti oikeudellista kehystä, jolla varmistetaan voimankäytön inhimillinen hallinta.
Itävallan ja 43 tukijavaltion esittämässä päätöslauselmassa tunnustetaan uusien ja kehitteillä olevien teknologioiden, mukaan lukien tekoäly ja asejärjestelmien autonomia, nopea kehitys ja viitataan vakaviin laillisiin, eettisiin, humanitaarisiin ja turvallisuuteen liittyviin ongelmiin, joita tämä kehitys aiheuttaa sotilaallisessa kontekstissa. Siinä ilmaistaan huoli autonomisten asejärjestelmien mahdollisista kielteisistä vaikutuksista kansainväliseen turvallisuuteen sekä alueelliseen ja kansainväliseen vakauteen. Se huomioi myös nousevan asevarustelun riskin.
Päätöslauselmassa päätetään, että ensi vuoden YK:n yleiskokouksen alustavaan esityslistaan sisältyy kohta ”Lethal autonomous weapons systems”, mikä tarjoaa valtioille lisäfoorumin ryhtyä toimiin asian ratkaisemiseksi. Päätöslauselma antaa YK:n pääsihteerille valtuudet selvittää valtioiden ja sidosryhmien näkemyksiä autonomisiin aseisiin liittyvistä riskeistä sekä oikeudellisten, eettisten, humanitaaristen ja turvallisuuteen liittyvien kysymysten käsittelystä, sekä toimittamaan kattavan raportin jatkotoimista.
Lisätietoja: Kaisu Kinnunen, kaisu.kinnunen@sadankomitea.fi
Taustatietoja autonomisista asejärjestelmistä
Tekoälyn ja koneoppimisen kehittyessä myös asejärjestelmien autonomia lisääntyy eri toiminnoissa. Autonomialla tarkoitetaan järjestelmän itsenäisesti suorittamia tehtäviä eli toimintoja, joihin ihmisen ei osallistu. Tiettyjen toimintojen automatisointi, kuten kohteen valinta ja hyökkäypäätös, ovat niin kriittisiä, että niiden tulisi pysyä ihmisen hallinnassa.
Erityisen huolestuttavia ovat järjestelmät, jotka hyödyntävät sensoritietoa määrittääkseen, missä ja milloin voimankäyttö tapahtuu ilman ihmisen suoraa osallistumista. Tällaiset järjestelmät herättävät monia eettisiä, humanitaarisia, laillisia ja turvallisuuteen sekä vastuukysymyksiin liittyviä huolenaiheita.
Kansainvälisen turvallisuuden jatkuva epävakaus ja autonomisten asejärjestelmien lisääntyminen nykykonflikteissa osoittaa, että tarvitsemme kansainvälisesti sovittuja rajoja näiden asejärjestelmien säätelemiseksi.
Uutta kansainvälistä sopimusta tukee yli 100 valtiota, Punaisen Ristin kansainvälinen komitea, lukuisat tieteilijät ja tekoälyn asiantuntijat, uskonnolliset johtajat, sotilasveteraanit, kansalaisyhteiskunnan jäsenet ja suurin osa ihmisistä. YK:n pääsihteeri António Guterres ja Punaisen Ristin kansainvälisen komitean puheenjohtaja Mirjana Spoljaric ovat yhteisvetoomuksessaan vaatineet valtioita sopimaan kiireellisesti autonomisia asejärjestelmiä koskevista kansainvälisistä säännöistä ihmiskunnan suojelemiseksi.
Päätöslauselma täydentää meneillään olevia keskusteluja autonomisista asejärjestelmistä ja auttaa varmistamaan, että valtioiden myönteiset panokset otetaan asianmukaisesti huomioon.
Stop Killer Robots
Kampanja edustaa yli 70 maassa 241 kansalaisyhteiskunnan organisaatiota, jotka työskentelevät autonomisia asejärjestelmiä koskevan kansainvälisen sopimuksen luomiseksi. Verkoston jäseniä Suomessa ovat Rauhanliitto, Sadankomitea, Rauhanpuolustajat, Tekniikka elämää palvelemaan, Naiset rauhan puolesta ja Aseistakieltäytyjäliitto.
