Rahim Alizada on rauhanjärjestö Sadankomitean hallituksen jäsen ja pitkäaikainen rauhanaktivisti muun muassa Martti Ahtisaari Peace Foundationion Lennoneissa. Hänen rauhantyönsä ytimessä on tällä hetkellä hazaroiden kansanmurhan estäminen ja Afganistanin kehittäminen.
”Afganistan on Aasian sydän, kuuluisa silkkitie kulki sen läpi. Siellä puhutaan 40 kieltä. Se on samanikäinen kuin Suomi, melkein”, Rahim aloittaa taustoittamalla. Afganistan itsenäistyi vuonna 1919, mutta se muodostui Afganistan nimisenä Ahmad Shad Durranin aikana jo vuonna 1747.
Afganistanin nykyinen tilanne on heikko. Lännen vetäytyminen ja talibanin valtaantulo johti lähes kaikkien kansainvälisten rahahanojen ehtymiseen.
”97 prosenttia Afganistanin väestöstä elää alle köyhyysrajan. Ruokaa voi pyytää kaduilla, mutta kenellekään ei ole vara antaa sitä tai puita kodin lämmittämiseen”, Rahim muistuttaa.
”124 on suurempi kuin 312”
Rahim kertoo, etteivät hazarat ole vähemmistö vaan etninen ryhmä, johon voi kuulua shiia- ja sunnimuslimeita tai kristittyjä. Hazarat ovat asuttaneet Keski-Afganistanin hazaranistania noin 2500-vuotta. Hazaroita on noin 8–12 miljoonaa eri puolilla maailmaa.
Hazaroiden kohtaama syrjintä on sen jälkeen ollut laajaa ja järjestelmällistä.
”Hazaroilla oli virkakielto aina 1970-luvulle asti”, Rahim avaa asiaa.
Se on myös johtanut mahdollisuuksien puutteeseen ja korruptioon, jossa pätevimmät eivät pääse kehittämään maata, vaan tehtävät jaetaan muilla perusteilla.
”Isäni oli räätäli. Isoveljeni menivät isälle töihin 10-vuotiaina, koska meille ei annettu muita mahdollisuuksia”.
”124 on suurempi kuin 312, lapsetkin tietävät, ettei se ole totta”, Rahim sanoo. Luvut tulevat yliopistojen pääsykokeiden pistemääristä. Hazaroihin kuuluva voi saada pääsykokeesta 312 pistettä, mutta ei pääse sisään. Aloituspaikan saa sen sijaan toiseen etniseen ryhmään kuuluva vain 124 pääsykoepisteellä. Rahimia silmin nähden harmittaa syrjinnän lisäksi Afganistanissa hukattava osaaminen.
Me kaikki elämme toivon varassa.
Rahim Alizada
Edes maailmanlaajuinen menestys ei muuta tilannetta. Hän näyttää valokuvan Afganistanin ensimmäisestä ja ainoasta olympiamitalisista. Rohullah Nikpai on kaksinkertainen taekwondon pronssimitalisti vuosilta 2008 ja 2012.
”Hänet on poistettu oppikirjoista, koska hän on hazara”.
Väkivalta hazaroita kohtaan on kiihtynyt länsiliittouman joukkojen vetäydyttyä maasta.
”Syyskuun viimeisenä päivänä vuonna 2022 iskettiin yliopiston pääsykokeisiin, jossa kuoli 57 ihmistä. Heistä 55 oli naisia.”, Rahim sanoo. Human Rights Watchin mukaan uskonnollisiin vähemmistöihin ja hazaroihin kohdistuvat ISIS-ryhmittymien tekemät terrori-iskut ovat säännöllisiä.
Hazaroiden syrjinnällä ja nykyisin meneillään olevalla kansanmurhalla on pitkä juuret. Ensimmäinen hazaroiden kansanmurha ja pakkosiirrot tehtiin toisen Anglo-Afganistanilaisen sodan jälkeen vuosina 1888–1893. Arvioiden mukaan yli 60 prosenttia hazaroista tapettiin tai vietiin väkisin Pakistaniin ja Iraniin. Sata vuotta myöhemmin, vuonna 1998, taliban toteutti hazaroiden kansanmurhan Mazar-i-Sharifissa. Arvioiden mukaan 10 000–20 000 hazaraa ja tatsikkia tapettiin.
Miltä tulevaisuus näyttää?
”Se riippuu siitä, mitä maassa sen ulkopuolella olevat hazarat tekevät”.
Rahim on itse valinnut puhuvansa Afganistanin kehityksen puolesta ja hazaroiden kansanmurhan estämiseksi. Hän myös järjestää humanitaarisia pienkeräyksiä, joilla tuetaan hazaroita ja Afganistanin kehitystä.
Imperiumien hautausmaa
Afganistan on geopoliittisesti portti Aasiaan ja suurvallat ovat kamppailleet sen hallinnasta jo toista sataa vuotta. Osana ”suurta peliä” Britannia kilpaili Venäjän kanssa vaikutusvallasta Aasiassa ja miehitti Afganistanin ensimmäisessä anglo-afganistanilaisessa sodassa 1838–1942. Toinen sota käytiin vuosina 1878–1880 ja se päätteeksi Britannia miehitti Afganistanin uudelleen. Britit eivät kyenneet hallitsemana maata ja vetäytyivät maasta jo seuraavana vuonna.
Seuraavaksi vuorossa oli Neuvostoliitto, joka Itä-Afganistanin kapinan levittyä maanlaajuiseksi miehitti Afganistanin vuonna 1979. Kymmenen vuotta myöhemmin, helmikuussa 1989 Neuvostoliitto vetäytyi maasta. Harva tietää, että se oli myös Suomen ensimmäinen rauhanturvaoperaatio Afganistanissa. Suomi johti Neuvostoliiton vetäytymistä valvonutta YK:n UNGOMAP-rauhanturvaoperaatiota vuosina 1988–1989. Suomen seuraava kriisinhallintaoperaatio alkoi vuosien 2001–2002 vaihteessa ja päättyi kaksikymmentä vuotta myöhemmin pakenemiseen Nato-joukkojen rinnalla.
Rahim muistuttaa, ettei taliban syntynyt tyhjästä vaan Yhdysvallat loi sen tukemalla sitä toimittamalla sille aseita ja taloudellista tukea, sen sotiessa Neuvostoliittoa vastaan. Neuvostoliiton vetäytyminen ei päättänyt Afganistanin sisällissotaa. Muutamaa vuotta myöhemmin taliban valtasi Kabulin ja syrjäytti silloisen presidentti Mohammad Najibullahin. Syntyi hirmuhallinto, joka alisti naiset ja tytöt kotiin ilman kansalaisoikeuksia ja tukahdutti demokratian. Kaikki muuttui syyskuun 11. päivä vuonna 2001. Terroristi Osama bin Ladenin johtama al-Quida-terroristijärjestö teki tuhansia siviileitä tappaneita terrori-iskuja eri puolilla Yhdysvaltoja. Hän itse piti päämajaansa Afganistanin vuoristossa. Yhdysvallat syytti talibania Al-Quidan suojelusta ja hyökkäsi maahan.
Kaksikymmentä vuotta, kymmeniä tuhansia kuolleita ja tuhansia miljardeja dollareita myöhemmin Yhdysvallat vetäytyi maasta syksyllä 2021. Ei ole ihme, että Afganistan on tullut tunnetuksi imperiumien hautausmaana.
Rauhansopimus ilman rauhaa
Vuonna 2018 Yhdysvallat solmi rauhan talibanin kanssa. Talibanin noustua takaisin valtaan vuonna 2021 se on palauttanut vanhoja sääntöjään voimaan kuten tyttöjen koulutuksen kieltämisen. Voidaanko sitten talibanin kanssa tehdä yhteistyötä? Rahimin mukaan valtiot joutuvat kysymään itseltään, hyväksyvätkö he hallinnon vai antavatko tavallisten ihmisten kärsiä?
”Vai ajetaanko valtio konkurssiin? No, sekin on yksi vaihtoehto. Poliitikoilla on ratkaisut, jos on tahtoa. Kaikissa skenaarioissa tavalliset ihmiset kärsivät”, Rahim muistuttaa.
Skeptisyys ei silti tarkoita hänelle toivottomuutta.
”Me kaikki elämme toivon varassa. Sen takia me tehdään töitä rauhan eteen ja ollaan täällä tänään”.
Rahim Alizadan luento Afganistanin ajonkohtaisesta tilanteesta ja hazaroiden kansanmurhan estämisestä pidettiin 27.11.2022 Allianssi-talolla.
Lukemista
Afganistan – Johdatus maahan ja kulttuuriin. SaferGlobe, 2012.
Afganistanin äänet – Kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan avaimia rauhanrakentamiseen. Rauhanliitto, 2010.
Human Rights Watch: Afghanistan: ISIS Group Targets Religious Minorities
Hazara International
Multamäki, Olli-Matti (1996): Suomi ja Afganistanin rauhanprosessi 1987–1989.
Suomi Afganistanissa 2001–2021: Vakauttamisesta ulko- ja turvallisuuspoliittisten suhteiden vaalimiseen. Ulkopoliittinen instituuti. FIIA-raportti 72. 19.12.2022.
Tämä tapahtuma oli osa Rauhanlähettiläiden työpajat Erasmus+ Solidaarisuusprojektia, joka toteutettiin vuonna 2022. Se oli osarahoitettu Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelmasta. Euroopan komissio ei vastaa julkaisun sisällöstä. Suomessa Erasmus+ -ohjelman hallinnoinnista ja toimeenpanosta vastaa kansallinen toimisto Opetushallituksessa. Lisätietoa Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmasta: www.oph.fi/euroopan-solidaarisuusjoukot.
